Vuoteen 2013 mahtui paljon monen moisia ilonaiheita.
Suruiltakaan ei vältytty, mutta ne olivat onneksi aika vähäisiä. Tapasin uusia
ihmisiä, näin pitkästä aikaa vanhoja kavereita, kävin keikoilla, treenasin..
Vuosi 2013 alkajaisiksi olin sairauslomalla, mikä oli
alkanut jo 2012 loppupuolella, sillä salibandyn parissa olin itseni telonut ja
joulukuussa pyörähdin leikkauspöydällä polven kanssa, joten sitä oli
kuntoutettava (mikä jatkuu edelleen..). Ettei vain olisi liian helppoa,
käväisin tammikuun puolessa välissä uudelleen leikkauspöydällä, mutta nyt
ranteen kanssa, jonka olin myös rikkonut. Siinäpä se alkuvuosi meni fyssarilla
rampatessa ja treenatessa jotenkin miten rampana pystyi. :D Ei kovin ikävä niitä fyssarin tuokioita….
Mutta se niistä, niiden kanssa on elettävä ja toivotaan, ettei ihan heti uusia
vammoja tulisi.
Edellä mainittujen leikkausten vuoksi, en voinut pelata enää
kevätkaudella (mikä oli hermoja raastavaa, kun istui katsomossa kattomassa oman
joukkueen pelejä..). Aikaa oli nyt
sitten enemmän muuhun kun ei ollut pelimatkoja, kerkesin enemmän kumppanini ja
kavereideni kanssa olemaan.
Heti risteilyreissun jälkeen oli vuorossa kauan odottamamme
Adam Lambertin keikka Hartwall areenalla. Olen kuunnellut Adamin musiikkia jo
kauan ja seurannut hänen uransa kehitystä ja tietenkin yksityiselämänsäkin
kiemuroita, koska hän seurusteli Saulin kanssa. Joten hänen keikkalle pääseminen oli
uskomattoman hienoa! Ja hassua. Itse keikka oli tosi hyvä, niin Adam, hänen
taustalaulajansa, bändinsä kuin tanssijansakin. Tahtoo uudestaaaan! <3
Kesäkuussa täällä Jyväskylässä järjestetään Sataman yön
(olin siellä nyt kolmatta kertaa). Tänä vuonna siellä oli muun muassa Antti
Tuisku ja Cheek, kuten kuvista voi päätellä. Pahoittelen huonoja kuvien
laatuja, kamera, kuvaaja ja valaistukset eivät ole olleet suotuisia.. Kaikki
nämä kolme herraa, Adam, Antti ja Cheek ovat tällä hetkellä yksiä
soittolistojeni kuunnelluimpia artisteja. Aion jatkossakin mennä Satamaan
kuuntelemaan musiikkia ja viettämään kesäiltoja (Y)
Heinäkuussa meidän perheemme sai lisäystä. Neljä jalkainen
ja karvainen pieni herra nimeltään Nuka <3 pieni rakkauspakkaus! Pian alkoi
selviämään, että Nuka on vanhempaa kissaa Nappia villimpi tapaus. Kova oli
vauhti koko ajan päällä ja leikkipainit Napin kanssa käynnissä. Vaikka niistä
vaivaa on, mutta en vaihtaisi niitä mihinkään <3
Joulukuussa mentiin Rouskun kanssa sitten katsomaan Cheekiä
yhdessä täällä Jyväskylässä (siitä ei nyt ole kuvia). Tarkoitus oli, että se
olisi ollut yllätys Rouskulle, mutta en malttanut olla hiljaa ja paljastin sen
jo heti lippuja hankkiessani :D Tämäkin keikka oli kyllä näkemisen ja
kuulemisen arvoinen! Erilainen kun aiemmat näkemäni Cheekin keikat, sillä tää
oli konserttisalissa. Mut meininki oli silti hyvä!
Toukokuussa loppui sairauslomani, mutta sen loputtua käteni
ei vielä ollut siinä kunnossa, että olisin jatkanut kouluani (mitä oli ennen
kesälomaa jäljellä yksi jakso eli 6vk). Koulussani seuraavana olisi vuorossa
kaksi työssäoppimista, mitkä eivät olisi onnistuneet sillä kädellä. Joten
kouluni oli keskeytettynä edelleen ja jatkoin käteni ja tietenkin polveni
kuntoutusta edelleen.. sitten olikin vuorossa kesäloma ja se hujahti treenatessa,
pääsin vihdoin treenaamaan joukkueeni kanssa (Y) Kouluni jatkui vasta
syyskuussa ja viime vuoden aikana kerkesin sitten kaksi jaksoa=kaksi
työssäoppimista=12 viikkoa olemaan koulussa. Eli olin noin 40viikkoa
sairaslomalla ja lomalla ja tein 12 viikkoa kouluhommia (loppuvuodesta 2012
jäin jo saikulle..). Hyvin lomapainotteinen vuosi siis.. mutta eipä vanhuksia
paljon niillä rikkinäisillä jäsenillä olisi hoidettu :D
Pikku hiljaa vuoden kuluessa pystyi treenaamaan enemmän ja
ennen kaikkea monipuolisemmin. Maaliskuun loppuun asti kädellä oli nostoraja
2kg, jota ei kyllä pystynyt nostamaan edes haaveissa, sen verran teki kipeää.
Mutta kieltojen lähdettyä kivusta huolimatta sitä oli vaan jumpattava ja
rääkättävä. Tähän mennessä siitä jonkinlainen käsi on tullut, vaikkakin
liikerajoitteita on jäänyt. Pelaamaan ja treenaamaan pystyn nykyään suht hyvin,
kaikkia liikkeitä en voi tehdä ja käsi on voimattomampi kuin toinen, mutta sen
kanssa on elettävä. Mutta kenties seuraavassa postauksessa enemmän
treenaamisesta, salibandystä ja siitä, miten viime kauden vammat ovat
vaikuttaneet tähän kuluvaan salibandykauteeni ja treenaamiseen etc..
- Nipsu





Ei kommentteja:
Lähetä kommentti