Toukokuu, Nipsun lomakuu

vk 19-22 4.5.-31.5.

On kerennyt kulua jo kuukausi edellisestä postauksesta. Jotenkin on ollut niin kiire tai sitten vaan en oo muistanut kirjoitella, ylläri. Kaikenlaista oon kerennyt tekee, en jotenkin nyt viitsi alkaa mitenkään erittelemään minä viikkoina on tapahtunut vaan kirjottelen mitä mieleen sattuu milloinkin tulemaan.

Huhtikuu meni töissä, mutta toukokuussa olin sit jälleen työtön. Jotenkin se ei kauheasti haitannut kun tiesin, että kesäkuussa sitten taas työt jatkuu. Ainoastaan on saanu Kelan kanssa pyöritellä lappuja ja se jatkuu edelleen...Oon niin onnellinen kun joskus pääsen eroon Kelasta!! Oon kerennyt kunnolla treenata ja viettää aikaa Rouskun kanssa, on tehty kaikenlaista yhdessä : ) Äitienpäivän tienoilla mentiin muutamaksi päiväksi käymään äitin ja iskän helmoissa, valmiiden ruokapatojen äärelle, heh. Kelit oli ihan jees, tuli ulkoiltua ja tehtyä pihahommia. Lähes hortonomin hommiks se meni, mut ei ihan onneksi kuitenkaan :D Myös R:n porukoilla pyörähdettiin, haettiin autoa lainaan ja toivotettiin äitienpäivät.

Puutarhanhoidon ja löllöilyn jälkeen palattiin Jkl ja enää oli pari päivää R:n järkkäämään ylläriin... 16.5. pääsin pitkästä pitkästä aikaa kattomaan Antti Tuiskua <3 Ajatella, että meikäläinen on Anaa yli 10 vuotta kuunnellut, Idolsista lähtien. Kuinka kauan siitäkin lie jo on, 2003ko se oli kun Idols alkoi.. huh huh ku alkaa ikä kohta painaa harteita. Mutta niin se Antti. Mentiin Mikkeliin kaverin luokse ja yöllä suunnatiin baariin missä keikka oli. Keikka oli hyvä ja energinen, niin kuin aina Antilla on ollut. Lukuun ottamatta yhtä kännistä idioottia mulla ei oo mitään valitettavaa, uusi biisikin tuli kuultua. Kyseinen biisi (Hiton pelkuri) lisäsi entisestään odotuksia uutta levyä kohtaan! Ja odotuksia Antti ei pettänyt, uus levy on ihan huikee, mä tykkään! <3 : )

Keikan jälkeisellä viikolla kävin olee 3 päivää töissä, kun sinne iski hillitön vatsatautiepidemia, niin asukkaat kuin työntekijät kärsi siitä. Tuli työpäivien aikana ja muutama päivä niiden jälkeen odotettua millon se tauti iskee, mutta ei se oo iskeny vielä tähän päivään mennessä. Huh. Tieten nyt ku näin sanon, niin lähtee uus kierros pyörimään just nyt ku oon siellä alottanut taas työt.. :D no toivotaan ettei.

Loppu kuun aikana ei juuri kummempia tapahtunut, paitsi R sai palautettua opparinsa ja tehtyä viimeiset koulutehtävänsä! R on nyt paperilappusta vaille valmis sosionomi. Jee hyvä kulta <3 Sen kunniaksi käytiin syömässä American dinerissä, se on yks meidän lempipaikoista ;D t. possut. Otettiin taas normaalit purilaiset, melkein joka kerta ollaan samat otettu, mut miks vaihtaa hyväksi todettuja? Niin, sitä minäkin! Possuttelun lisäksi on tullut treenattua kyllä, kuntosalilla on useampi tunti tullut vietettyä, pikku painoja ja kuntopyörää oon veivaillu :D ja tieten päälle yhteiset juoksu- ja lajitreenit. Kyllä se tästä taas. Kuntosali kun sijaitsee keskustassa, niin on joskus tullut jäätyä pyörimään sinnekin, tosin eipä siellä kovin kauan jaksa olla, se on niin nähty :D

Viimesellä viikolla lähdettiin vielä käymään mun porukoilla muutamaksi yöksi taas. Veljenpojan ja samalla kummipojan 3-v synttärit oli pääkohteena, mutta siinä samalla kerkes taas näkee porukoita ja mummua : ) onhan sitä kiva siellä käydä eikä olla aina kaupungissa. Rauhaa piisaa. Synttärit meni kivasti, harmi vaan kun ei oltu paikalla kun muutama tunti kun ne oli Kokkolassa ja matkoihin kului kuitenkin aikaa.. mutta parempi se kun ei mitään. : ) Oli molemmat pojat taas kasvanut kovasti, kohtahan ne taitaa olla jo teini-iässä. :D

Siinä se mun lomakuukausi menikin. Nyt sitä ollaan taas töissä ja yritetään saaha rahaa vähän tilin pohjalle.. 

Lopuksi vielä vähän kuvia kuluneiden viikkojen varrelta! ;) 

Toukokuun ekalla kyläilyllä porukoilla tosiaan oltiin kunnon remppaelluja, kuten viereinen kuva kertoo :D Vieressä oleva ajokoira Oona on mun enon ja oltiin sitä vahtimassa mummon kanssa, kun olin viimeks käymässä Kkoskella :)

Sissi-neidon kanssa vähän ulkoiltiin :)

polvivammasen elämää..

Tän päivän fiilis. Kaikkia väsyttää ja laiskottaa

- Nipsu

ps. Mä en osaa EDELLEENKÄÄN käyttää tätä, kuvien laittaminen on aina tuskaa, ei niitä vaan saa kivasti :'D

Menot vauhdikkaat

Vk 16: 13.-19.4.

Tultiin, nähtiin ja hävittiin. Lähdin matkaan vain katsojana, koska polvi on edelleen sökönä. Viimeinen peli Lappeenrannassa ei mennyt ihan niin kuin ois pitänyt.. Oltiin siinä pelissä huonoja eikä pelattua omaa peliä ja NST vei mitalit ihan ansaitusti. Jotenkin ihan yössä surffailtiin ja otettiin kunnon löylytys. Mut sellaista tää urheilu välillä on, on hyviä ja vähemmän hyviä hetkiä. Kiitos kuitenkin kaikille kuluneesta kaudesta! Lauantain päättärit on se kunnon loppu tälle kaudelle. Kippis vaan!

Kulunut viikko on mennyt töissä. Flunssankin se taas lykkäsi päälle, johan se äsken oli.. En oikein tykkää tästä. Liekö syynä sitten kevät pölyineen vai työpaikka (=vanha rakennus..) vai ihan normi flunssa vai nämä kaikki, mutta sama se minulle kuhan menisi pois minusta. Töissä oli välillä aika hirveetä kun kurkku oli kipeä, pää ja nenä täynnä räkää ja muutenki ARGH.. Mutta selvisin! Ja sain jatkoa sijaisuudelle vähän, jeij! Paitsi meni vapun suunnitelmat omalta osalta reisille.. mut kaverin tupareita odotellessa.

Nyt kun oon kerennyt olla jonkin aikaa töissä, niin on huomannut, et välillä ei meinaa päivässä riittää tunnit. Tätäkö tää aikuisena oleminen on? Pitää sovittaa yhteen työ, harrastukset ja R ja johonkin väliin vielä nähä kavereita. Nöyyy. Ainakin näin vuorotyötä tehdessä välillä tuntuu, että ei tuu mitään. Kai tätä silti jonkin aikaa kestää, mutta sen tiedän, että ikuisuuksia näin en halua elää. (Älkää ymmärtäkö väärin, oon tosi ilonen et mulla ON töitä ja saan tarvitsemaamme rahaa). Yksi syy miksi tulen tätä kestämään on, että saan rahaa, jota tarvitsen jotta saavutan yhden suurimmista unelmistani. Koiran. < 3 Se hetki, kun saan sen oman koiran, oon kuvitellut (varsinkin viimeisenä parina vuonna) miljoonia kertoja. Mutta ennen kun saan oman koiravauvani, haluan olla varma siitä, että pystyn siitä huolehtimaan kunnolla ja siitä, että se saa hyvän elämän. Muun muassa tätä unelmaa varten painetaan töitä välillä niska limassa!

Nyt viettelen viikon lomaa kunnes työt taas jatkuu. On päättärit, lähden visiitille porukoille jonne on tulossa myös veli perheineen ja ajattelin ihan vaan rentoutua. Ja pitää yrittää tietenkin treenata, jos tää olo antaa myöden, mitä toivon kyllä äärettömästi! Pitäs varmaan myös sunnuntaina käydä äänestelemässä, kun on noi eduskuntavaalit. Ääni menee kuitenkin taivaantuuliin, mutta ei tarvii kenenkään valittaa kun en oo käyny äänestämässä :D mutta saa nähdä kerkeekö sitä ennen kun lähdetään siskon ja sen miehen kanssa kohti Kkoskea.. saattaapi väsyttää päättäreiden jälkeen.. :D Hups.

Vk 17-18: 20.4.-3.5.

Viikon 16 teksti oli kyllä hyvissä ajoin valmis postattavaksi, mutta mä unohdin sen ihan täysin, ku en sillon kuvia kerennyt kattoa ja aattelin, et seuraavana päivänä teen. Mut niin se vaan sit unohtui.. Tässä se sitten kuitenkin tulee, myöhässä mut väliäkös sen.

Pari edellistä viikkoa meni töiden ja lomailun merkeissä. Työt kyllä toi elämään jonkinlaista järjestystä, mutta edelleen oon sitä mieltä että iltavuorot on niin tympeitä. Ne menee hitaammin ja ennen ku lähet töihin niin kattelet vaan kelloa millon pitää lähteä.. Aamuvuoroissa taas joutuu herää liian aikaisin, mutta toisaalta sit pääsee aiemmin ja kerkeää tehdä vielä muutakin päivän aikana hyvin. Pitkästä aikaa kun jotain teki, niin oli kyllä väsynyt eri tavalla.

Mulla oli töistä noin viikko vapaata, niin kerettiin lähteä käymään porukoiden luona. Siellä ei mitään ihmeellistä, sai rentoutua, ulkoilla ja käyä mummon luona kahveilla ja jutustelemassa. : ) Myös veli perheineen oli siellä käymässä, oli taas mukava nähdä niitä! Tilastoihin poikkeus: haravaan tartuin ihan vapaaehtoisesti, kun oli tylsää ja mukava keli oli ulkona. Varsin mukavaa vaihtelua ja itse asiassa varmaan nyt tulevana viikonloppuna ollaan menossa taas porukoille ja tarkoitus ois haravoida pihaa lisää, kun äiti ei itte pysty haravoimaan.

Viikon lomailun jälkeen oli aika palata töihin, mutta vain pariksi päiväksi. Niiden parin päivän jälkeen lähdettiin käymään R:n porukoilla viikonlopuksi. R:n veljenlapsilla oli 6-vuotissynttärikahvit mummolassaan, missä me mentiin sit koko porukalla käymään. Tarjoiluja oli kivasti ja kas kummaa viihdyin niiden parissa. Hupsista keikkaa. Oli kiva nähdä Rouskunkin sukua pitkästä aikaa, vaikka kauhean hyvin en vielä tunne niitä. Tai R:n veljen perheen kyllä jo jonkin verran ja tykkään kovasti. : ) Mukavien visiittien jälkeen jaksoi painaa 5 päivän työputken ja muun muassa viettää vapun töissä asukkaiden kanssa juhlien.

Vappu meni siis töissä. Vappuaattona olin iltavuorossa, minkä jälkeen pyörähdin noin tunniksi Kirkkopuistoon moikkaamaan kavereita. Kotona odotti katastrofi, koska alottajaiset oli meillä.. noo kerrankos sitä :D ja osasin varautua siihen, ei yllätys sentään. Vappupäivänä menin aamuun, päivä meni suhteellisen nopeasti. Se oli myös mun vika päivä ennen kesätöitä. Töiden jälkeen menin kodin kautta Harjulle perinteiselle vappupiknikille R:n ja kavereiden kanssa. Siinäpä se mun vappu melkein kokonaisuudessaan oli. Ei tällä kertaa tarvinnut ambulanssia tilata kotiin, toisin kun viime vuonna.. haha. Se olikin taas vappu erikseen.

Kelit näin keväällä on ollut vaihtelevia, esimerkiksi päivää ennen vappuaattoa satoi lunta, räntää ja vettä. Välillä on voinut pukeutua jo vähän kevyemmin eli on sitä hyvääkin keliä johonkin väliin osunut. Aattona kuitenkin oli ihan hyvä keli. Vappuviikolla kuitenkin sattui joinakin päivinä kiva keli ja tuli lähdettyä lenkkeilemään. Oikein hölkkää tuli testattua ekaa kertaa sitten toisen välieräottelun jälkeen eli olihan tässä muutama viikko taukoa.. ei se vieläkään liian hyvältä tunnu. Eli ei oo polvi kunnossa. Ei jaksa odottaa, että se tulis kuntoon, mutta ei tässä muu auta perhana……. Kylmäpussilla, kipulääkkeillä ja valittamisella pärjää hyvin : D Lenkit itsessään oli mukavia ja piristäviä, keli hyvä ja seura oli oikein mukavaa.

Siinä olis viime aikojen kuulumisia. Ei mitään erikoista, mutta se on mun elämää : )

Aurinkoista (toivottavasti) kevään jatkoa!

- Nipsu

ps. Lätkän mm-kisat! 

Aamupuuro- ja lehdenlukuseura :D

Turvallista matkaa vaan!

Meidän synttärisankari. 1.5. Nuka täytti 2 vuotta, Vappumies <3

Ransu haki läheisyyttä ku tassu oli kipee <3

Salibandyhörinää ja duunia

vk 13-15: 23.3.-12.4.

Heipsan!

Viime postauksessa lupailin, että kerron miten Porvoossa meni. No siellähän meni hyvin; voitettiin jalkapallolukemin 0-1 ja edettiin näin ollen välieriin. Peli oli tiukka ja paikkoja oli molemmilla, mutta me onnistuttiin kerran enemmän kun vastustaja. Tässä on kerennyt mennä niin paljon aikaa, että välierätkin on pelattu ja seuraavaksi kerron miten ne meni. Välierissä vastustajana oli tuttu Sb Pro, viime vuoden tapaan. Jokainen peli oli hyvin samankaltainen, paikkoja molemmissa päissä, peli aaltoili ja mahdollisuuksia oli monenlaisiin lopputuloksiin, mutta jokainen peli päättyi Prolle, mm. paremman viimeistelyn takia. Lukemat tais olla 4-3, 2-5 ja 4-2, niinpä Pro eteni finaaleihin ja me päädyttiin toista vuotta peräkkäin pronssiotteluun (ja siellä tulee vastaan NST). Parissa Pro pelissä pääsin pelille jonkin verran, mut aika farssihan se oli polven suhteen.. Lopputulos on, että ei oo jälkipolville kerrottavaa ja voi sanoa, että ei ois kannattanut ehkä yrittääkään.. : ( Polven kuntoutusta vaan ja kohti ensi kautta. Harmituksen ja vitutuksen määrää ei ehkä nyt voi kuvailla kun jää vika peli pelaamatta, kiitos polven.

Henkilökohtainen arvio omasta kaudestani on, että sysipaska se oli. Melkein puolet kaudesta meni katsomossa erinäisten loukkaantumisten takia ja sitten kun pelasi, niin eihän siellä saanut yhtään mitään aikaiseksi. Ehkä tuhoa enemmän kun mitään hyvää. Parempi vaan, että unohtaa koko kauden tai lähinnä ne omat suoritukset (tai ehkä pitäs sanoa, että ottaa oppia virheistä) ja koittas tulevaisuudessa saada ees jotain aikaiseksi (mikä sisältää muun muassa ees jokusen pisteen -.-), jotain mikä ois omalle jengille hyödyksi. Joukkueen kausi on ollut aikalailla kaksijakoinen ja koko kausi saadaan pakettiin huomenna Lappeenrannassa. Huomisesta pelistä ensi kerralla! Mutta ite oon joukkueen kauteen ihan tyytyväinen, huomisesta riippumatta. Ei täydellistä, mutta ihan okei. Se salibandysta tällä kertaa!!

 

Ois voinut olla ihan hyvä pronssipelilook. 

Pakollinen lenkkiselfie :)

Polviloukkimasennuksen keskellä jotain positiivista. Sain töitä 3 viikoksi sieltä missä kävin haastattelussa eli vähän rahaa, vähän kokemusta ja vähän (tai no ei vähän..) tekemistä. : ) Toimin ohjaajana kehitysvammaisille, vaikka en oo ennen toiminut kehitysvammaisten kanssa, niin ihan hyvin on mennyt. Työ on hyvin samankaltaista kuin esimerkiksi oon vanhusten kanssa tehnyt. Työ ei ole se mun unelmatyö, mutta siitä huolimatta oon viihtynyt ihan mukavasti siellä; asukkaat on ollut mukavia ja työyhteisö on hyvä. Saa nähdä saako sieltä kesäksi töitä.. aika näyttää.

Töistä huolimatta on kerennyt muutakin tekemään, esimerkiksi käymään mukavassa kevätsäässä Rouskun kanssa lenkkeilemässä. On ollut hyvä mieli ja muutenkin tosi jees kun aurinko on näyttäytynyt ja ulkona ei oo koko ajan tarvinnut palella. Ja tiet ei oo enää liukkaita lumesta ja jäästä! Kuntosalilla on tullut käytyä jumppailemassa, joka kerta ei ois jaksanut, mutta kyllä sitä joka kerta kun on saanut treenin tehtyä, on hyvä fiilis! Eipä mulle kai sen kummempaa oo näina menneinä viikkoina tapahtunut. Mitäpä mulle, musta alkaa vähän tuntuu että nää mun kaikki postaukset on ihan samanlaisia, oli sitten viikko tai kolme väliä kun kirjottelee. Hahaha. Ehkä sit ens kerralla on jotain lisää kerrottavaa, joten eiköhän aleta sitä taas odottelemaan!

- Nipsu

Lopuksi vähän kissarakkautta. Nappi ja Nuka <3

Kevät pörinät

vk 11-12: 9.-22.3.

Heip!

Kuluneet pari viikkoa on ollut samanlaisia kun aiemmatkin, jonkinlaisella twistillä. Kuntosalilla oon käynyt jumppailemassa ja kuntouttamassa polvea edelleen, jonkinlaista edistystä siinä on tapahtunut, mutta siihen, että siitä tulisi kivuton, on pitkä matka. Oon vaan miettinyt, että tuleeko siitä ees kivutonta ilman tähystystä sen kierukkarepeämän takia.. tiiä siitä sitten.

Käytiin Rouskun kanssa Sjärvellä pitkästä aikaa olemassa pari yötä. Oli taas mukavaa kun ei tarvinnut ruokia miettiä ja sai ulkoilla Ransun kanssa ja keli oli todella kiva, niin mikäs siellä ulkona ollessa! Muutenkin tuli Ransun kanssa leikittyä ja vähän lepäiltiinkin yhdessä. : ) Sunnuntaiksi sieltä sitten kotiuduttiin taas Jyväskylään, kun meillä oli game 2 PSS vastaan. Lauantaina puolivälieräsarja alkoi Porvoossa ja siellä otettiin tukkaan 7-3. Sunnuntain peli menikin paremmin meiltä ja voitettiin se monien vaiheiden jälkeen 5-3. Itse olin tekemässä su tilastoja katsomossa, niin sanotusti jännitti siellä.

Ensimmäisten pelien jälkeen palauttelut ja valmistavat treenit keskiviikon peliä varten. Ja niissä treeneissä päätin, että nyt sit se on kaikki tai ei mitään eli lähden pelille. Vielä keskiviikkona vedin alkuverrat ja seurasin peliä penkiltä, mutta sieltäkin pääsi fiilikseen paremmin mukaan. Olin niin fiiliksissä kun pääsin kuin pääsinkin mukaan vielä tällä kaudella! Keskiviikkona käytiin voittamassa Porvoossa 2-3, joten voitot oli meille 1-2. Lauantaina olisi siis paikka katkasta sarja, mutta tiedossa oli että pelistä ei tule helppo eikä mitään ilmaiseksi saa. Ja niinhän siinä lopulta kävi, että hävittiin 4-5 eli sarjan ratkaisu siirtyi tälle päivälle eli sunnuntaille. Peli oli mielestäni monijakoinen, siis tarkotan, että välillä pelatiin huonosti ja huolimattomasti, mutta välillä taas meni hyvin, saatiin paikkoja ja painetta. Sivuhuomiona, että pääsin pelaamaan, se oli mukava fiilis se. Mutta näin tällä kertaa! Eli vielä kerran draivi päälle tässä sarjassa! Seuraavassa postauksessa selviää miten tänään Porvoossa meni.

Perjantaina käväisin taas työhaastattelussa. Samassa paikassa missä R oli kesätöissä viime kesänä. Saa nähdä jos sieltä sais vaikka kesätöitä.. se ois kiva, niin saisi rahaa. Toivotaan parasta ja laitetaan sormet ristiin. Mutta nyt asiasta kukkaruukkuun, eilisen pelin jälkeen menin käymään R:n kavereiden luona. Harmitukseltani en ollut ehkä parasta seuraa ja kaiken lisäksi väsyttikin, niin se ilta meni kuunnellessa muiden höpöttelyitä.

Muuta ei mulla tällä kertaa nyt ole! Se on adjö.

- Nipsu

Nipsu herra :>

Ransu <3

game 2 lämmöistä, mennään mennään! 

Jännän äärellä

vk 9-10: 23.2.-8.3.

Moikka!

Edellisestä postauksesta on kulunut jo jonkin aikaa. En oo saanut vaan aikaiseksi ja toisaalta kun mitään ei ole tapahtunutkaan.. Pari viime viikkoa on ollut hyvin samanlaisia kun aiemmatkin. Oon treenannut salilla ja kuntouttanut polvea, käyny kattoo meidän pelejä, ettinyt töitä ja kattonut sarjoja.. Samaa kaavaa tässä eletään. Yhdessä työhaastattelussa kävin, mutta enpä saanut sitä työtä. Seuraavaan oon menossa lähiaikoina.

Salilla oon kohta pari viikkoa tehnyt uutta ohjelmaa, veljeltä sain vinkkiä mitä voisin kokeilla. Tuttuja liikkeitä siihen ohjelmaan kuuluu, mutta kivaa vaihtelua kun joka kerta ei tee vaan samaa. Ehkä jotain kehitystäkin tulee joskus. Ehkä. Harmittaa vaan että jalkaliikkeitä en voi täysiä tehdä, mutta tässä tilanteessa tekee hyvää jalalle, että jotain pystyn sillä tekemään. Kuntopyörälläkin on tullut vatkutettua..

Vähän parempaan suuntaan polvi on mennyt, mutta ajoittain taas tuntuu ettei ois mennyt. Alkuverryttelyihin oon lajitreeneissä jotenkin voinut osallistua ja kovat ois halut mennä pelaamaan kun pleijarihuuma on juuri alkanut! Jotenkin niin elättelen vieläkin toiveita.. paljolti se riippuu myös siitä kuinka pitkään pelit kestää. Pitääkin olla näin huono tuuri : ( Tosiaan puolivälieriin vastaan tulee PSS. Vikassa runkosarjan pelissä tytöt kävi hoitamassa pisteet kotiin viime sunnuntaina juuri PSS vastaan. Mutta se voitto tietenkään ei tuo pleijareihin minkäänlaista etua. Syksy oli meille vaikea, mutta keväällä on ollut havaittavissa parannusta, pleijareihin lähdetään 9 pelin tappiottomassa putkessa. Mutta nyt on runkosarja ohi ja tärkeet pelit edessä ja niistä peleistä me lähetään hakemaan vaan ja ainoastaan 3 voittoa, voitto kerrallaan.

Salibandysta vielä sen verran, että O2 nousi liigaan eli ensi kaudella Jyväskylässäkin nähdään paikalliskamppailuita. Niitä ootan kyllä jo innolla! Mutta nyt muita juttuja. Pitää sen verran perua sanoja, että ois vaan samaa kaavaa mennyt viikot, käytiin me leffassa yks päivä R:n kanssa. Käytiin kattoo Kaiken teoria, se kerto Stephen Hawkinin elämästä, oli kyl ihan hyvä elokuva. Vielä ois pari lahjaleffalippua jäljellä, aateltiin mennä ehkä kattomaan Luokkakokous.

Viime viikonloppuna sisko tuli kylään kissansa kanssa. Nappi ja Nuka oli vähän ehkä peloissaan ja ei niin innoissaan. Sähisivät ja murisivat Aatulle ku se ois halunnut leikkiä ja tutustua. Mutta ei oikein vielä irronnut leikit, Aatu sai vaan nenäänsä haavan. : D Ollaan myös viime aikoina kasvatettu Napille ja Nukalle ohraa, ne on niistä ollut ihan innoissaan. Ja ihme kyllä ne ei oo oksentanut vielä minnekään *kop kop*

Ei muuta kun polvea kuntouttamaan ja toivomaan, että pelille vielä pääsisin. En kestä jos en pääse! 

Adios!

-Nipsu

Aatu ja pikku naarmu nenässä.

Vikan runkosarjapelin jännittelyitä. Haluisko pelille haluisko..

Ohra maistuu. Myöhemmin kippo oli kumossa..

Leikkejä ja polskuttelua

vk 8: 16.-22.2.

Vieläkään ei oo alkanut kyllästyttää tää työttömyys. Ihan kiva kun saa ja kerkeää tehdä omia juttuja. Tiistaina kävin treeneissä laidalla jumppailemassa ja vahtimassa yhden meidän pelaajan lasta. Kyllä taas otti päähän olla laidan sillä puolella, varsinkin kun kausi on tässä vaiheessa.. ei tietenkään loukeista huudella pitäs, mutta ehkä mä omalta osaltani näistä kirjoitella nyt voin. Ja en nyt mikään niin merkityksellinen pelaaja meidän joukoissa ole, että sillä nyt niin suurta merkitystä esimerkiksi vastustajalle olisi. 

Aikaani ja energiaani olen käynyt purkamassa salilla. Edelleen siellä äheltäminen on mukavaa, mukavampaa se olisi jos siitä saisi vielä kaiken mahdollisen hyödyn irti. Tiedän kyllä liikkeitä hyvin ja teen monipuolisesti, mutta jos siinä joku tsemppais niin sais enemmän itestään irti. Ja koskaan ei ole pahasta suoritustekniikan parantaminen. Ehkä joskus, peliuran jälkeen todennäköisesti, saan itselleni personal trainerin hankittua hoitamaan edellä mainittuja asioita.

Keskiviikkona lähdettiin käymään porukoilla, viimeksi jouluna siellä kerennyt käydä. Sinne oli tulossa myös mun veli ja pojat, mielenkiinnolla aina odottaa kuinka paljon ne on kehittynyt ja kasvanut. Ja olihan ne! Aluks poikia vähän jännitti kun ei oltu nähty taas pariin kuukauteen, mutta siinä päivien mittaan alkoi juttu vähän enemmän luistamaan. : ) Käytiin porukoiden, veljen ja poikien kanssa uimassa yksi päivä. Hauskaa oli, pojat sai leikkiä ja lillua vedessä. Saunassakin piipahdettiin, mikä myös oli mukavaa! En oo aiemmin ollutkaan mukana kun noin pienten kanssa ollaan uimassa tai eihän sitä varsinaisesti vielä uimiseksi voi kutsua, lähinnä veteen totuttelemista ja leikkimistä sylissä. :) Ei pystytty menee ulos poikien kanssa leikkimään kun piha oli ihan peilijäätä ja tosi märkä keli (ja pojilla ei ollu mukana kurahaalareita), mutta kyllä se leikkiminen sisälläkin luonnistui. Varsinkin loppuviikosta alko tosin huomaamaan ettei oo päässy ulos, kun energiaa oli aika paljon ja toisaalta taas ihan sellanen nuutunut olo kaikilla.. 

Äitin lasit, jostain -80-luvun tienoilta. :D Mulle imagolaseiksi? 

Vajaan viikon kerkesin porukoilla olemaan, R oli pari päivää. Mummuakin kerkesin näkemään kunnolla! :) Oli mukavaa kyllä, jouluna tosiaan viimeksi siellä päin oon ollut. Sunnuntaiksi tulin takaisin Jyväskylään, oli kotipeli, jota katsomon puolelta seurasin R:n, porukoiden ja yhen kaverin kanssa. Lauantaina meillä oli Hämeenlinnassa peli Steelersiä vastaan ja se päätty jatkoajan jälkeen pistejakoon lukemin 3-3 (toinen tasapeli peräkkäin). Siellä en ollut mukana, mut tulospalvelun kautta seurasin ja kyllä muuten jännitti. Sunnuntain pelikin oli jännittävä, edellinen peli päättyi 7-7 jatkoajan jälkeen, joten odotettavissa oli tiukka peli. Ja niinhän siitä tulikin, mutta lopputulos oli meidän kannalta oikein mukava eli 2 pistettä jäi Jyväskylään lukemin 7-5. Alkaa pleijaripaikka olemaan aika varma, näin 3 kierrosta ennen runkosarjan päätöstä.

Viime viikko oli erilainen kun aiemmat ja se piristi kummasti! Tästä on hyvä jatkaa kevättä eteenpäin ja tämä meneillään oleva viikko on tuonut mukanaan kaikenlaista, mutta siitä seuraavassa kirjoituksessa enemmän.

Mukavaa kuluvaa viikkoa kaikille tasapuolisesti!

- Nipsu

ps.

Tulispa kesä pian, olis lämmintä ja vihreetä. Mä niin odotan!

Ilosta suruun ei oo pitkä matka

vk 6-7: 2.-15.2.

Helmikuu käyntiin ja nokka kohti kevättä. Todella nopeasti tammikuu meni sählyammattilaisena. Tässä mietin ja pohdin mitä kirjoittaisin, mutta ei tule mitään erikoista mieleen, koska mitään erikoista ei viime viikolla alkuviikosta tapahtunut. Oli yhteisiä treenejä ja omatoimisia treenejä, syömistä ja lepäämistä. Ja kauhea stressi työasioista tai oikeastaan niiden puuttumisesta edelleen. Ei mitään mun elämään sopivaa työtä oikein oo ilmennyt. Ah-dis-taa.

Loppuviikosta pistettiin kämppä kuntoon lauantain synttäripaardeja varten. Johan oli siivoamista. Näitä juhlia ooteltiin pitkän aikaa, kun ei oo pitkään aikaan pidetty mitään illanistujaisia. : ) Viikko meni tosi nopeaan, kun oli jotain mitä odottaa. Lauantaina sitten viimeiset siivoukset ja sitten vaan valmistautuu iltaa varten. Kavereita alkoi tulla ripotellen, millon kukakin kerkesi tulemaan. Illan ohjelma oli selvä, syötiin meidän leipomia suolaisia ja makeita herkkuja, sipsejä, karkkeja ja sun muuta ja tietenkin vähän tuli ehkä ilolientä juotua sekä pelattiin huojuvaa tornia juomapelin muodossa. Hiljaisuuden saavuttua päätettiin lähteä kaupungille, tosin osa oli lähtenyt kotiin omista syistään, joillakin oli muitakin ihmisiä nähtävänä ja jollekin tuli huono olo.. :D Kaupungilla joku tunti hillutiin ja sitten Hesen kautta kotiin! (Pakko mainita tähän väliin, että olin 2 kk ilman hampurilaisia! Tässä vaiheessa vuotta oon syönyt ehkä 4 hampurilaista. Hyvä minä :D)

Sunnuntai ja viikko päättyi loikoiluun. Krapulaa ei ollut, mutta kauhea väsymys kun meni myöhään ja aika aikaisin noustiin. Subia naamaan ja Moderni perhe pyörimään, niin se viikko on hyvä päättää. : )

Uusi viikko lähti käyntiin samalla lailla kun kaikki muutkin. Maanantaina treenit, siellä tuli mailan lapa suoraan (lämärin saattovaihde) vasemman polven sisäsyrjään. Turposi ja tuli komia mustelma! Torstaina sama vasen polvi otti vähän lisää vielä itseensä, sen verran pahasti että taitaa tän suharin kausi olla ohi..  Magneettikuviin oon vaihteeksi menossa. Sivuside ja/tai kierukka on saattanut rikkoutua.. mut aika näyttää onko mikä. Mut kipeä koipi ja 95 % varmuudella pelit ohi.. Ja niin ne kiikarit sinne tilastoihin jää. Kyllä saa hävetä silmät päästään. Harmituksen määrää just nyt on vaikee selittää. Nää jatkuvat loukkaantumiset pistää miettimään jatkoa..

Viikkoon kuitenkin sisältyi kuitenkin mukaviakin asioita. Keskiviikkona lähdettiin Rouskun Saarijärvellä viettämän harkkapäivän jälkeen syömään ulos, R:n synttäreiden kunniaksi. : ) Mä söin ihanan pulled pork-pekoni hampparin ja jälkiruuaksi kolmen suklaan kakkua. MM MM herkkua <3 R söi ihanan kanasalaatin ja jälkkäriksi talon omaa jätskiä. Tosi kiva ilta ulkona ja niin on saatu tuo mun tyttönen 23-vuotiaaksi kunnialla!

Botari salilla.

Perjantaina Rousku lähti harkkaan Sjärvelle, sellaselle leirille minne tuli lapsia. Mä olin melkein koko päivän mun siskon luona, sillä oli synttärit, niin kävin kahveilla ja sit se veny koko päivän vierailuksi kun kummallakaan ei ollut mitään tekemistä. Lauantaina oli aamutreenit ja kokeilin josko voisin tehdä jotain, mutta ei ajatustakaan että tekisin. Piti sitten treenien jälkeen käydä salilla jumppailee.. Illalla käytiin sitten joukkuelaisten kanssa kattoo äijien peliä, voittivat NSTn 12-4.  

Sunnuntaina kun muut lähti Kajaaniin peliin, mä jäin kotiin. Kävin purkaa harmitusta salilla.. Sisko ja sen mies tuli kylään iltapäivällä, kun salilta pääsin lähtemään. Höpöteltiin, juotiin kahvia ja katottiin leffaa jamaikalaisesta kelkkajoukkueesta. Siinä se aika mukavasti meni ja koitti se aika et R tulee kotiin ja meidän peli alko Kajaanissa. Tulospalvelun kautta on niin raastavaa seurata kun ei tiedä yhtään miten peli etenee.. lopultahan peli meni jatkoajalle (sitä vasta olikin jännä seurata), mutta maaleja ei tullut ja peli päättyi pistejakoon lukemin 4-4. Tärkee piste! Sunnuntai-ilta meni hallilla miesten pelissä R:n kanssa. Erä vastassa ja vauhdikashan se peli oli. Monien vaiheiden jälkeen äijät voitti kuitenkin selkeesti 7-2.

Siinä minun viikkoni. Ei mikään paras mahdollinen, mutta elämä jatkuu. Oon ollut kyllä niin kiukkunen tästä kaikesta, tän kaiken stressin lisäksi tää polvijuttu vielä. EEEEN KESTÄ! Ja vielä sekin ottaa päähän, etten osaa kirjottaa mitään järkevää tai mitenkää mielenkiintoisesti. Välillä ois kiva jos vois vaihtaa elämää jonkun kanssa : D Ei vaan. Mutta eniten toivon, että saisin työn josta nauttia, saan rahaa, saan polven kuntoon ja saan kauan haaveilemani koiran. Ugh olen puhunut!

Parempaa viikkoa kaikille!

- Nipsu

ps. Kirjoitettiin ja lähetettiin ystävänpäiväkortti vanhuksille Helsinkiin. Mukava tuottaa iloa toisille! :)