Kevään kuulumisia

Aurinko paistaa, aivastuttaa, nenä vuotaa, silmiä kutittaa.. lyhyesti sanottuna on kevät. Kesä lähestyy ja ei haittaa vaikka näitä allergiaoireita pukkaa! Mä niin vaan rakastan kesää <3

Viimeksi kirjoitellessa toivoin, että voitettas viides puolivälieräpeli NST:tä vastaan. Ja niin me tehtiin ja edettiin välieriin Sb Prota vastaan. Siellä ei mennyt ihan toivotulla tavalla, 3-0 otettiin kuokkaan. Pakko sanoa, että ei me huonolle hävitty, mutta ei me myöskään parastamme näytetty. Mutta matka jatkuu vielä pronssipeliin Ouluun, mikä lähdetään totta kai voittamaan. Kivempihan se voittoon on kausi lopettaa ja ei meidän joukkueessa monilla noita mitskuja ole. CAMAA!!

Pleijareiden takia on päiväohjelmat ollut lähinnä koulu-treenit/peli-nukkumaan. Mut kyllä tästä ajasta on nautittukin! Koulua vielä on jäljellä kaksi viikkoa ennen työssäoppimista, jonka jälkeen alkaa sitten kesäloma (viim. 30.5. alkaa) tai kesätyöt tai sekä että. Koulussa ollut aika lepposta, mutta pitkiä päiviä , tosin asiaa ei niinkään paljon olis.. Eli toisin sanoen jaarittelua ja liibalaabaa. Mut tämä on vaan mun mielipide. Ihan kiva siis päästä työharjotteluun, vaikka en tulevasta paikastani tiedä juuri mitään tai mitä siellä käytännössä tehdään, joten jännittää aika lailla. Se on positiivista, että ei tarvii samanlaisissa paikoissa jokaista toppia tee, saa erilaisia näkökulmia tähänkin alaan.

Kaiken tän kiireen keskellä on ihanaa kun Rousku on tukenut ja kannustanut kaikessa. Vaikka se molempia harmittanut, että meidän menot mennyt niin ristiin ja mä ollut niin paljon pois kotoa, ollaan me tietoisia, et näin kiireinen aika on ohimenevää. Parasta ollut kun huonon pelin tai treenien jälkeen Rousku on kotona ollut. <3

Minun <3 (ei tältä viikonlopulta, mut käytiin me kyl tänäänkin ulkona :) ) 

Perjantaina alkoi Nukan käytös niin huolettamaan, että piti lähtee käymään eläinlääkärillä. Pikkunen ravasi vessassa ja pissiä ei paljon tullut.. Tätä oli jatkunut pari päivää, mut perjantaina se vessassakäynti oli vielä tiheämpää. Siellä tutkimusten ja labrojen jälkeen selvis lähes varmuudella (huomenna pitää soitella tarkemmista tuloksista), että Nukalla on pissitulehdus. Antibioottia ja lääkkeitä sai ja muutaman päivän meidänkin pitää antaa sille lääkkeitä. Myös se pitää saada juomaan enemmän ja vähän muutetaan ruokavaliota, niin eiköhän se siitä taas kuntoon tule. : ) Kun Nuka oli kipeenä, niin kyllä sitä taas huomas kuinka paljon sitä rakastaa noita karvapalleroita <3

Mukavan rento asento..kai? :D

Kolmen peräkkäisen välierätappioiden vuoksi meillä oli tämä viikonloppu nyt vapaa, joten oli aikaa olla Rouskun kanssa. Käytiin vähän syömässä, salilla, lenkillä, miesten peliä kattomassa (ne meni finaaleihin, huikeeta!) ja on oltu vain. On ollut niin mukavaa vaihtelua, saanut henkisestikin palautua peleistä, että jaksaa painaa vielä viimeisen pelin! 

Rennon viikonlopun antia

Kivaa keväänjatkoa ja toivotaan auringonpaistetta paaaaaaljon! 

- Nipsu

10 asiaa, joita vihaat yli kaiken

1. Kaksinaamaisuutta

2. Sitä, että mun läheisiä kohdellaan huonosti

3. Eläimiä kohdellaan huonosti

4. Rahan vähyyttäni

5. Kipua

6. Epätasa-arvoa

7. Sitä, että ajatellaan vaan omaa napa eikä oteta toisia ihmisiä huomioon

8. Suomessa on talvi (lunta,kylmää etc.)

9. Odottamista

10. Häviämistä!

9 asiaa, jotka ovat ominaisia sinulle/luonteellesi

1. Mökötän kun häviän

2. Oon kärsimätön (esim. lyön hanskat tiskiin, jos en löydä etsimääni heti 8) )

3. Oon eläinrakas

4. Kohtelen ihmisiä parhaani mukaan, oon kiltti

5. Rauhallinen töissä, koulussa ja muutenki "julkisesti". Rouskun seurassa saattaa lähtee lapasesta, joskus vähän levoton ja täynnä energiaa.. :DD

6. Jääräpää

7. Urheilullinen

8. Rento, luonteeltani kuin vaatetuksenikin

9. Nautin hyvästä ruuasta

8 tapaa valloittaa sinut ja sydämesi

Lähde: http://weheartit.com/

1. Hyvä ruoka 

2. Huumorintaju

3. Tykkäät eläimistä

4. Et ole "minä, minä, minä"

5. Et vihaa urheilua

6. Jos jostain syystä vihaat, annat niiden nauttia siitä ketkä siitä tykkää

7. Pidät huolta myös itsestäsi

8. Silmät

Lähde: http://weheartit.com/

7 asiaa, joita toivot tällä hetkellä

1. Voitettaan NST tänään 5. matsissa ja mennään välieriin

2. Pääsisin mahdollisimman pian pt-koulutukseen

Lähde: http://weheartit.com/

3. Rahaa, rahaa 

4. Pysyisin terveenä itse ja läheiset myös

5. Nuka ja Nappi voi hyvin

6. Jaksan ja pystyn treenaa itseni parempaan kuntoon

7. Saan haittakorvauksia tästä kädestä edes vähän

6 asiaa, mitä teet ensimmäisenä kun heräät

(Riippuu onko koulu/työaamu vai ei..mut mennään ekavaihtoehdolla)

1. Avaan silmät ja koitan herätä

2. Nousen istuu

3. Puen

4. Petaan sängyn, jos viitin

5. Meen vessaan, pesen hampaat

6. Puen ulkovaatteet ja lähden

5 ihmistä, joiden kanssa olet ollut viimeksi yhteyksissä

1. Rousku

2. Äiti

3. Isi

4. Emilia

5. Joukkue (menee yhestä hlöstä :D)

4 asiaa, joista olet riippuvainen

1. Rousku

2. Urheilu

3. Netti

4. Ruoka

3 asiaa, jotka haluaisit sinulla olevan 5 vuoden päästä

1. Työ josta nautin

2. Enemmän rahaa

3. Terveys tallella

2 asiaa, joita pelkäät eniten

1. Läheisille tapahtuu jotain

2. Käärmeitä

1 tunnustus

1. Herkut on mulle ongelma. Varmaan joku aivovika ja itsehillintä on olematon. En nyt tiiä oliko tää mikään tunnustus, yleisessä tiedossahan tää.. :D

Lähde: http://weheartit.com/

- Nipsu

Isona minusta tulee..

Olen jo kirjoitellut mulle tärkeistä asioista, salibandysta ja Rouskusta jonkin verran. Seuraavaksi ajattelin kirjoitella vähän koulu-jutuistani..

2011 valmistuin lukiosta eli musta tuli ylioppilas. Siinä vaiheessa mulla ei ollut oikein mitään havaintoa mikä haluaisin olla isona, mutta silti piti hakea joihinkin kouluihin. Lopulta päädyin puoleksi vuodeksi Kotitalousoppilaitokseen tai mikä nyt ikinä olikaan, talouskoulun siis kävin. Ei ollut oikein mun juttu se, mutta saipahan vähän lisää miettimisaikaa ja Kelalta sai rahaa, että jollain maksoi vuokran.. No vieläkään en oikein tiennyt mikä haluaisin olla, mutta lähihoitaja oli sellainen ammatti, että siinä jokin kiinnosti ja se antaa paljon mahdollisuuksia. Lähihoitajaksi siis hain ja pääsin myös, joten aloitin siellä 2012 tammikuussa. Siellä minä edelleen olen, vaikka 2013 joulukuussa piti valmistua.

Koulu kun alkoi, niin minulla ei ollut oikein mitään ideaa mitä tuleva toisi tullessaan eikä mulla ollut myös mitään kokemustakaan ko. alasta, joten ainakin paljon uutta oli luvassa. Koulussa oli teoria opintoja, ensimmäisenä oli vuorossa lapsiin ja nuoriin liittyvää teoriaa. Kukin jakso kestää aina 6 viikkoa. Teoria opintojen jälkeen lähdettiin sitten työssäoppimaan, se oli hyvin jännää; mennä nyt sellaiseen paikkaan töihin mistä ei ollut mitään tietoa, koko työstä käytännössä ei ollut tietoa.. Tuli opittua uusia juttuja ja sai kokemusta töissä olemisesta yleensäkin, paljon enemmän sitä oppii itse työtä tekemällä kun koulunpenkillä.

Lähihoitajan perusopintoihin kuuluu vielä hoidon ja huolenpidon sekä kuntoutumisen tukeminen. Niitä teoriassa opiskeltiin, oli sairauksista, lääkehoidosta, kuntoutumisesta, erilaisista tukemisen muodoista, apuvälineistä ja niin edelleen.. Näistä oli vuorossa työssäoppimiset, kunnes kävi sit niin että jäin sairaslomalle, kun piti niissä leikkauksissa käydä ja kuntouttaa itteäni ennen kuin pysty lähtee muita hoitamaan. Tästä tauosta johtuen valmistumiseni siirtyi vuodella eteenpäin eli pidin käytännössä välivuoden koulusta.

Kun oli sairasloma ja kesäloma lusittu, oli vuorossa hohu ja kuntun työssäoppimiset edessä, 12 viikkoa putkeen palvelutaloissa työskentelyä (ilman palkkaa). Se oli aika raastavaa aikaa sinänsä, paljon uutta, rankka työ ja treenit sekä pelit päälle. Ei turhan paljon vapaa-aikaa ja aikaa Rouskun ja kavereiden kanssa.. no jotain on kai uhrattava, että saa ammatin joskus. Näiden työntäyteisten 12 viikon jälkeen olin saanut perusopinnot suoritettua ja oli aika siirtyä koulutusohjelmaan. Varsinaista merkitystä mulle ei ollut mihin koulutusohjelmaan pääsisin, ensimmäinen vaihtoehtoni oli lapset ja nuoret ja toinen oli kuntoutus. Kumpaakaan en liiemmin perustellut, koska en oikeasti tiennyt mitä tahtoisin.. no lopulta pääsin kakkosvaihtoehtoon, aluksi se oli vähän pettymys, mutta asiaa sulateltuani ei se niin paha asia ollutkaan. Että eiköhän siinä viimeisen puoli vuotta viihdy ja sitten olen valmis lähihoitaja ja voi suunnata kohti tulevaa.

Tällä hetkellä koulussa käyn siis opintoja kuntoutuksen koulutusohjelmassa. Vuorossa on kuntoutus teoriaa, minkä jälkeen huhtikuun puolenvälin tienoilla lähdetään työssäoppimaan. Onneksi tuleva top on näytötön eli ei tarvitse väsätä pirun näyttösuunnitelmaa. Niiden suunnitelmien kirjoittaminen on sieltä ja syvältä.. : D Enää onneksi yksi sellainen tehtävänä ja oppari, mutta eiköhän siitäkin selvitä kunnialla ja iisisti, jos saan tehdä siitä aiheesta mistä haluan.. Topin jälkeen alkaa kesäloma, joka tuo tullessaan toivottavasti lomaa, töitä ja kovaa treeniä. Mielellään lomailisin koko loman, mutta taloustilanteeni ei kovin siitä tykkäisi. Joten sormet, varpaat, kädet, jalat ja kaikki ristiin, että saan töitä!!

Kunhan valmistun, niin joutuu varmaan keräämään rahaa jonkin aikaa (toivotaan että jotain keikkatyötä edes saisi), kunnes voisi alkaa kouluttautumaan personal traineriksi tai kuntosaliohjaajaksi tms.. Valitsin sanan ”joutuu”, koska olen huomannut ja ymmärtänyt, ettei nämä lähihoitajan työt ole se ”mun juttu”, vaan koen jopa palavaa halua olla kuntosalilla töissä. Kuitenkin se, että haluan työskennellä ihmisten parissa ja olla avuksi, on selvää. Siitä huolimatta, että lähihoitaja ei ole toiveammattini, saan hyvää tietoa mistä on hyötyä, olinpa tulevaisuudessa töissä missä hyvänsä ja kokemusta erilaisten ihmisten ohjaamisesta. Ei mene hukkaan tämä koulu missään tapauksessa. 

Kuvia en tähän postaukseen liitellyt, kun en sopivia keksinyt tai löytänyt, joten tää sisältää pelkkää tylsää lätinääni : D Tälläistä tällä kertaa. Kiitos ja anteeksi : D

- Nipsu

Hiihtoloma 2014

Vihdoin kauan odottamani loma oli ovella. Suunnitelmia oli jonkin verran, mutta ei täyttä kalenteria missään nimessä, koska lomailla tahdoin! Perjantaina koulun jälkeen alkuillasta lähdettiin Rouskun kanssa sen porukoiden kyydillä Sjärvelle, josta iskä tuli hakemaan mut kotia. Siellä oli kylässä veljenpojat, joita en ollut nähnyt pitkään aikaan, minkä vuoksi sitten pikavisiitille porukoille lähdinkin. Siellä vietin pe illan ja la aamun, kunnes piti lähteä takaisin Jyväskylään, koska meillä oli viimeiset kotipelit runkosarjan osalta viikonloppuna edessä. 

Peleistä oli saldona niukka voitto ja niukka tappio sekä sunnuntaina varmistunut kotietu. Joten yksi etappi on saavutettu. Meidän peli on mennyt eteenpäin ja osataan kyllä asiamme, kunhan ollaan valot päällä koko 60min. Vielä yksi runkosarjan peli Lappeenrannassa, minkä jälkeen kaikki valmistautuminen ja keskittyminen on täysin pleijareissa. Pleijarit on parasta aikaa salibandynpelaajan vuodessa! Mutta ei peleistä sen enempää tällä kertaa. : )

Maanantaina tuli herättyä aikaisin, kun lähdin Rouskulle kuskiksi kun sillä oli hammaslääkäri, jossa leikattiin viisuri ja toinen revittiin, niin kylmää tarvitsi pitää, joten kuskille oli tarvetta. Koko päivä meni lepäillessä ja pelaillessa. Katsottiin vihdoin ja viimein yksi Pottereista, kun tuli tilattua boksi jossa ne kaikki on. Vuorossa oli Puoliverinen prinssi. Se oli hyvä, kuten muistelinkin. Xboxilla pelasin pitkän tovin semmoista hauskaa lumilautapeliä, muutamat kirosanatkin lenteli kun ei mennyt ihan niinku oisin toivonu.. Se oli just mukava lomapäivä! 

Kunnon eväät, että jaksaa pelata!

Nappi tuli hoitamaan flunssaani <3

Muinakin aamuina on tullut herättyä aikaisin. Tiistaina siksi koska piti mennä siirtämään auto toiselle puolelle tietä, kun se oli vuoropysäköinti parkissa.. eikä sitä sit viittiny enää mennä nukkuu kun heräsi ulkona käydessä. Ihan mukava oli herätä aikaisin, kun aamukiukusta oli päässy, oli pitkä päivä aikaa tehä kaikenlaista Rouskun kanssa :) Keskiviikkona oli vuorossa Valkeakoskelle lähtö. Siellä asuu Rouskun veli perheineen, niin heidän luonaan mentiin käymään. Heillä on villit, pian 5-vuotiaat kaksoset, joten vauhtia ja leikkejä riitti. Jännää oli kun ekaa kertaa heillä kävin, mut hengissä selvittiin! : )  Käytiin Rouskun kanssa myös IKEAssa ja Ideaparkissa ja mukaan tarttui jonkin verran tavaraa! Torstaina iltapäivällä piti lähteä jo takaisin, kun mun piti päästä treeneihin ja Rouskulla sit tänään perjantaina oli joku kokous.. 

Mm. Tää taulukehys tuli ostettua ja Rousku vähän asenteli kuvaa paikalleen ja tässä lopputulos :DD

Viikko on ollut kyllä mukavan rentouttava ja se on mennyt TAAS liian nopeasti. Eikö muutaman viikon tai ees viikon sais lisää??!? Tätä mukavaa viikkoa ja edellistäkin viikkoa on vaivannut sitkeä flunssa. Luulin alkuviikosta, että se ois poistumaan päin, mutta keskiviikkona se taas lähti huonompaan. Toki olin paikassa, jossa oli sairastettu influenssaa, niin saatto sieltä vähän tarttua jotain matkaan kun vielä ”herkillä” puolustuskyky.. Sais luvan äkkiä mennä pois, koska tärkeät pelit lähestyy ja muutenkaan ei oo kovin kiva sairastella. Pläääh.

Ps. Tää on kirjotettu perjantaina, joten teksti on sen mukainen.. Flunssa edelleen ja yskä ja kaikki.. Mie romahan. Mut eihän se yhteiskunta niin pyöri, että me kaikki oltais terveitä. ;)

- Nipsu

Tuparit

Marraskuussa muutettiin Rouskun kanssa tähän nykyiseen kotiimme, mutta tuparit oli vielä pitämättä. Niiden viettämistä oli pitänyt siirtää mun sählykiireiden ja meidän muiden kiireiden vuoksi, mutta nyt niiden aika vihdoin koitti, viime viikon perjantaina 7.2.. Ne olivat samalla Rouskun synttärijuhlat, koska nekin olivat ihan ovella, joten kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Perjantain pippaloita odotin kyllä innolla, sillä en ollut nähnyt kavereita, joukkuekavereita lukuun ottamatta, pitkään aikaan. Luonnollisesti ennen kuin ketään kehtaa kotiinsa päästää, pitää siivota. Kyllä me Rouskun kanssa sit puunailtiin ja laiteltiin tavaroita paikoilleen. Tuli siitä muutenkin kyllä hyvä mieli kun siivosi koko kodin. : ) Viikko meni suhteellisen nopeasti kun oli jotain kivaa odotettavissa!

Vihdoin perjantai oli saapunut! Ennen kuin pääsin viettämään iltaan, oli mentävä töihin. Sain ensimmäistä kertaa sijaisuuden opiskelemaltani alalta, itse asiassa olin ko. paikassa työssäoppimassa syksyllä. Joten oli tupareiden lisäksi muutakin jännitettävää.. Työpäivän jälkeen piti vielä viimeiset kissanhiekkaimuroinnit tehdä ja käydä suihkussa ja vähän muutenkin valmistautua. Rouskun kanssa alettiin odottaa vieraita, joita oli tulossa kymmenkunta. Ensimmäinen vieraamme tuli päivällä, koska saapui vähän kauempaa. Siinä illan mittaan vieraat saapuivat vähitellen ripotellen mukanaan herkkuja, joita oli toki myös tarjolla talon puolestakin. Oli suolaista ja makeaa, kuten nakkipiiloja, juustokakkua, sipsiä, karkkia ja niin edelleen.. NAM. Ja tietenkin vähän alkomahooliakin oli, perus.

Karkkia, sipsiä, siideriä, viiniä..

...juustokakkua, piirakkaa, lonkeroa..

Pojat ottaa rennosti, vaikka melua ja hälinää riitti

Omnomnom

Iltaa vietettiin rennosti musiikkia kuunnellen, keskustellen, juoden ja erityisesti syöden sekä olympialaisten avajaisia seuraten ja Tartu Mikkiin- ohjelmaa katsellessa ja samalla porukka lauleskeli mukana. Nuka ja Nappi viihtyi myös meidän ihmisten parissa, mikä sinänsä oli vähän yllätys, varsinkin Napin kohdalla kun se yleensä pelkää uusia ihmisiä. Hyvin ylpeitä siis saatiin olla Napista kun se uskalti olla olkkarissa ja jopa leikkiä sekä Nukasta tietenkin kun oli utelias itsensä. : ) Siinä ilta eteni kivasti ja kello lähestyi 11, lähdettiin kohti Jyväskylän yötä ja keskustaa, joka sijaitsee tuossa ihan lähellä. Siellä meni muutama tunti ja oli aika lähteä kotiin Hesen kautta!

Ilta oli kokonaisuudessaan oikein mukava ja oli tosi kiva viettää aikaa kavereiden kanssa ja tutustua paremmin joihinkin kavereihin, joihin en ole kauhean läheisesti vielä tutustunutkaan, koska he ovat olleet enemmän ”Rouskun kavereita”. : )  Niin kivaa oli, että odotan jo innolla seuraavia illanistujaisia!

Ps. Tänään on ystävänpäivä, joten hyvää ystävänpäivää kaikille! <3

- Nipsu

2014 tavoitteitani

Jokaisella pitää olla jotain tavoitteita elämässään ja niin niitä on minullakin. Seuraavaksi kertomieni tavoitteiden lisäksi minulla on tietenkin muitakin tavoitteita elämässäni, mutta päätin rajata aiheen koskemaan urheilullisia tavoitteitani.

1.     Kestävyyskunnon parantaminen

Ehkä ihan ykköstavoitteenani on siis parantaa kestävyyskuntoani. Se on tärkeä osa salibandya eikä se minulla ole vieläkään todellakaan sillä tasolla kuin pitäisi olla ja haluaisin sen olevan. Siispä olen päättänyt, että kaudella 2014-2015 minulla on parempi kunto kuin aiemmin. Jotta tähän tavoitteeseen pääsen, on minun vietettävä rutkasti aikaa lenkkipoluilla. Pitää tehdä useammin lenkkejä, eri tehoilla ja eri pituisia sekä aina kun menee tekemään treenin tekee sen laadukkaammin. Osittain pitää paikkaansa sanonta ”laatu korvaa määrän”.  Verta, hikeä ja kyyneleitä on luvassa, jos niitä ei nytkin ole jo vuodatettu..

Näihin Laajavuoren maisemiin kesällä tulee mentyä!

2.     Nopeuden ja reagointikyvyn parantaminen

Salibandyssa nopeus ja reagointi on hyvin tärkeitä ominaisuuksia. Monesti kentällä ensimmäiset askeleet on hyvin ratkaisevia ja kuka ne ottaa tehokkaammin kerkeää usein tilanteisiin ensimmäisenä, mikä luonnollisesti on hyvä asia. Näitä treenejä tehdään usein joukkueen kanssa, kesällä niin kuin kaudenkin aikana, joten silloin kun näitä tehdään, minun tulee tehdä ne huolellisemmin. Sitä kautta nämä ominaisuudet paranevat, luonnollisesti.. Kehon hallinta ja voima vaikuttavat myös nopeuteen ja reagointiin/suunnanmuutoksiin. Alavartalo- ja keskivartalotreenejä lisää ohjelmaan.

3.     Vähemmän selkävaivoja

Minulla on ongelmana polvien ja nilkkojen (ja ranteen :D) lisäksi selkä. Voi johtua osittain myös sukuviasta, mutta eiköhän suurin syy ole siinä, että keskivartalolihakseni ovat liian heikot. Mikään muu ei niitä paranna kuin toistot. Monipuolisia liikkeitä, koska on monenmoisia ja monen suuntaisia lihaksia parannettavana.

Täällä tulee hikoiltua monien tuntien verran

4.     Parempi tasapaino

Olen kentällä tunnettu siitä, että olen enemmän lattian pinnassa kuin kahdella jalalla. Aina ei tarvita mitään kontaktiakaan vaan onnistun kyllä ihan itsekseni kaatumaan.. Tasapainoa saan parannettua muun muassa parantamalla alavartalon lihaksiani eli kuntosali ja jalkaliikkeet tulevat entistä tutummaksi. Siinä samalla saankin kiinteytettyä itseäni ja saada vähän ehkä lihaksiakin rimppakinttuihini.

 5.     Mailatekniikka

Mailan kanssa olen liiankin onneton. Mikään muu ei sitä paranna kuin aika mailan ja pallon kanssa.

Toivon todella, että saan näitä ominaisuuksiani parannettua! Pysyviä muutoksia lähdetään tavoittelemaan : )

Ravinto. 

Siinä vasta pulma, ulkomuodoistani ei hirveästi voi päätellä, että ruoka on vähän ongelma. Ei ehkä määrät niinkään (paitsi herkuissa), mutta se mitä syön.. No vuoden alusta asti olen alkanut syömään paremmin, mutta vieläkin on parannettavaa ja paljon. Ateriarytmitkin minulla on sikin sokin, pitää oppia syömään tasaisin väliajoin. Sen avulla myös haluamani lihasten kehittyminen ja kasvaminen onnistuu huomattavasti paremmin.

Lepo. 

Vaikka treenattavaa on paljon, pitää muistaa levätä, sillä silloinhan se kehitys tapahtuu. Minä ja joku osaavampi varmaan saadaan suunniteltua jonkilainen rytmi treeneilleni ja samalla lepohetkillenikin. Jokainen tietää levon merkityksen, joten ei siitä varmaan sen enempää..

Toivottavasti ette saanut näistä käsitystä, että en ole tähän mennessä edellä mainittuja asioita tehnyt laisinkaan. Päinvastoin, olen kyllä tehnyt, mutta tavoitteenani on vaan tehdä kaikki entistä paremmin. Treenaamiseni on ollut tehokkaampaa ja olen treenannut useammin tällä kuluvalla kaudella kuin aikaisemmilla, mutta aina on parannettavaa ja en ole henkilökohtaisesti mihinkään tyytyväinen!

Tunnen ihmisiä joilla on treenaamisesta paljon tietämystä, joten sitä olisi minunkin hyvä hyödyntää. Ei minun yksin tätä henkilökohtaista projektia tarvitse vääntää, pitää vain uskaltaa kysyä neuvoa! Onneksi, koska ei siitä minun tietämyksellä hyvä tulisikaan. Mutta yksi muista tavoitteistani on, että jonain päivänä tietäisin urheilusta ja treenaamisesta enemmän ja jonain toisena päivänä tahtoisin jakaa tietämystäni muillekin. Personal trainer, se minä saatan tulevaisuudessa olla.. mutta saa nähä mitä minusta tulee ja milloin.

Tässä minun tavoitteistani ja osa keinoista saavuttaa ne. Monet tekijät vaikuttavat siihen kuinka hyvin saavutan nämä tavoitteeni. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.

- Nipsu

Nelijalkaiset ystäväni

Viimeksi kerroin minulle tärkeästä ihmisestä, Rouskusta. Tänään on vuorossa tärkeät ystäväni, kissat Nappi ja Nuka!

2011 marraskuun viimeisenä päivänä talouteemme muutti pieni mustavalkoinen kissa, joka sai nimekseen Nappi-Skrållan. Nappi oli ihkaensimmäinen lemmikkini! <3 Aiemmin siihen ei ole ollut mahdollisuutta, koska perheeni, minä mukaan lukien, ollaan allergisia eläimille, mutta enää en antanut sen haitata, sillä olen aina halunnut kissan. Allergialääkkeet on keksitty. Napista tuli minun ja Rouskun silmäterä, pikkusöpöläinen joka pienestä asti on tykännyt rapsutuksista ja silityksistä.

Miten päin tahansa, kunhan sylissä saa olla :D

Nappi-Skrållanin ensimmäinen ilta uudessa kodissa. Hurjasti pelotti :/

Mr. Cat Finland

Napin siivousavusta hyvää päivää..

 Ensimmäisenä Napin saapuessa luoksemme se juoksi sängyn alle, mistä on myöhemmin tullut sen tavaramerkki, koska on kovapoika säikkymään ja pelkäämään kaikkea. Jo ensimmäisen illan aikana se kuitenkin uskaltautui tutustumaan vähän uuteen kotiin ja meihin. Nappi oppi nopeasti laatikolle, ei tainnut pissiä kertaakaan lattialle, mutta yhden kerran kakkosen väänsi lattialle, mutta hyvä poika oli oppimaan!

Nappi on aika rauhallinen (tosin Nukan saavuttua vauhtia tullut vähän lisää) ja tykkää ottaa rennosti, mikä on kissoille toki normaalia. Nappi on myös utelias ja kerjäläinen, on huomattu että kurkku on Napin suurta herkkua, joten muun muassa sitä se on aina kerjäämässä. Muistan kun silloin joulukuussa Napin saavuttua tehtiin joulutorttuja (namnam) ja jätettiin ne levyt sulamaan keittiöön pellin päälle. No sitten kun tuli aika mennä viimeistelee ne, niin huomattiin niissä pienet tassunjäljet. Ei ollut epäselvää siitä kuka oli käynyt vähän tutkimusmatkalla.  Se oli suloista :D Nappi on myös hyvin ihmisrakas, vaikka pelkääkin aluksi uusia tai harvemmin käyviä ihmisiä. Se tykkää olla sylissä tai nojailla vieressä ja sitä saa silittää mistä vain. Myös jos sattuu olemaan paha mieli, Nappi tulee luokse <3 Napin erikoisalaa on ”pitkä poika”, aina ylpeän näköinen kun tekee sen.

Nappi the Pitkä Poika

Keväällä 2013 aloin pohtia, jos ottaisi Napille kaverin. Ajoin läpi asiaani ja sain Rouskun suostumaan, toki pitkiä suostutteluita ei tarvinnut! : D Heinäkuussa 2013 talouteemme saapui toinen karvapallero, joka sai nimekseen Nuka-Klippan. Hankimme Nukan Rouskun koulukaverilta, joten pääsimme katsomaan sitä kun se oli vielä alle luovutusikäinen. Heti Nukan saavuttua kävi ilmi, että se on Nappia villimpi ja rohkeampi tapaus. Ei ollut ilmassa paljon ujostelua vaan heti rohkeasti tutustumaan uuteen kotiin ja uuteen kaveriin. Nukalla ei ollut ongelmia laatikon kanssa, täysin laatikolle oppinut tapaus oli kyseessä. Nukassa riitti ja riittää virtaa vaikka muille jakaa. Lelulla leikitettäessä Nuka hyppää korkealle ja tekee voltteja, se on melko hauskan näköistä. Jos vieraita tulee käymään, Nuka on ensimmäisenä ovella vastassa tutkimassa kuka tuli. Välillä saa hävetä silmät päästään sen kanssa kun se on niin utelias, esimerkiksi kun meillä kävi sähkömies, niin eikö Nuka ollut heti pyörimässä sen tavaroissa ja jaloissa. Onneksi ei kaatunut se mies Nukan takia. : D

Yhdessä nämä pojat osaavat riehua ja aina saa miettiä kotiin tultaessa mitähän tällä kertaa on rikki. Nappi aloitti jo yksin ollessaan sellaisen kivan harrastuksen kuin roskisten dyykkaaminen ja se harrastus on jatkunut yhdessä Nukan kanssa, minkä vuoksi roskiskaapinovissa on nyt ”lapsilukko” hidastamassa niitten menoa. Täällä kotona on turha odottaa, että matot pysyisivät suorassa, koska nää kaverit vetää rallia ympäri kämppää ja painivat sen minkä kerkeää. Toki usein päivät niillä menee nukkuessa ja sitten illat menee touhutessa. Tosin näyttää vahvasti siltä, että näiden lempileikkiaika on aamuyöt…….. Mutta kiva, että nyt Napilla on seuraa eikä sen tarvitse viettää aikaa yksin kun me ollaan pois kotoa.

Yhden kerran kun tultiin kotiin, Nukalla oli hedelmäpussin kahva kaulan ympäri (sen pussin oli löytänyt roskiksesta) ja karvat pystyssä. Nappia ei meinannut löytyä, kunnes katsottiin vessaan. Siellä odotti ammeesta irronnut laita ja Nappi oli kauhusta kankeana ammeen alla. Ilmeisesti kovat rallit ollut täällä ja lopputulos oli sen mukainen.. Otin Napin väkisin pois sieltä ammeen alta, minkä seurauksena se sitten pissasi mun syliin. Se oli oikein mieltä lämmittävä hetki. Siinä koko ilta ja muutamat seuraavat päivät meni tilannetta rauhoitellessa. Silloin iltana molemmat pojat oli karvat pystyssä ja naukuivat ja sähisivät toisilleen. Ja Nappi pelkäsi ihan KAIKKEA.  Pikku hiljaa päivien kuluessa tilanne alkoi normalisoitua, onneksi.

Sellaset veijarit täällä meillä asustelee.. En silti vaihtaisi niitä mihinkään, rakastan niitä yli kaiken <3 Kuvia niistä löytyy satoja :) rakkauspakkaukset! Tässä jonkinlaista tarinaa niistä :)

Ps. Tulevana perjantaina Nukalla on jännät paikat, joutuu eläinlääkäriin ja kuuluu niks ja naks. Nappi on tämän kokenut jo! Tämän jälkeen Nuka voikin jatkaa kasvamistaan hormonitoiminnan muuttuessa, tällä hetkellä se on jo isompi kuin Nappi. :D pitänee alkaa tarkkailemaan vähän niitten linjoja sitten, heh. 

Pahoittelen myös sitä, etten oikein hallitse näitä kuvien asetteluita. En oo mikään nörde tai muutenkaa hyvä näitten vehkeiden kanssa..Plääh.

- Nipsu