Moi!

Tässä se kesä on oikeestaan päässyt alkamaan. Huikeeta kun on vihreetä ja välillä aurinkokin on suostunut näyttäytymään ja lämmittämään!  <3  Fiilis on hyvä kaikin puolin.

Muutto on suoritettu, koti näyttää kodilta ja tuntuukin siltä pikku hiljaa. Tällä hetkellä viettelen ensimmäistä kesälomaani, on parin viikon edestä lomapäiviä kerennyt kertyä, ai että! 8) Suunnitelmissa on J:n kanssa käydä Kokkolassa, Kkoskella ja Hkissä! J siis on kans lomalla täs samaan aikaan ku minä : )  Aateltiin tehä jotain mitä ei töiden ohessa kerkee tehä..

Polvi voi hyvin ja oon päässyt käymään hölkkälenkeillä ja vähän portaissa juoksentelee. Salillakin oon voinut painojen kanssa alkaa touhuamaan taas. Paistaa se aurinko vissiin risukasaankin! Yeah! Ei tässä sen kummempia oo tullu tehtyä, töitä ja hengailua J kanssa. Perusarkea. Mä vähä luulen et turha lähtee jaarittelee sit sen enempää.. Enkä mä niitä kuviakaan nyt saa aikaseks laitettuu. Ehkä ens kerralla :D tai joskus. Hahaha

Kesäisin terveisin Nipsu

kevätpössis

Kevät ollu erilainen ja muutoksia väistämättä tullut. Mut niihin on tottunut ja hyvääkin on paljon sattunut tän kaiken vähemmän kivan lisäksi. Muutan tällä viikolla ja pääsee muokkaa omaa pientä pesää! saapa nähä mitä siitäkin tulee, varmaan sanomista. :D  Haha. Joo hei ei tää muuttaminen itsessään ole kyllä mukavaa touhua, mut jospa mä joskus täs osaisin asettua aloilleni!

Mua on ollu jeesaamassa ja elämässä tätä uutta vaihetta uskomattoman ihana ja huikea tyyppi! J <3 Mä oon kovin onnellinen hänestä ja kaikista muistakin keihin oon saanut tutustua tänä vuonna : ) tästä on hyvä lähtee jatkaa elämää! <3

Saikku on lusittu ja töissäkin on nyt oleiltua kolmisen viikkoa. Normirytmiin on taas päästy! Kyl tää ihan jees on taas ollut ja varsinki kun kesäloma lähestyy :D jos sit taas vähä pääsis rentoutuu. Tosin kerkee sitä näin työn lomassakin, viime viikonloppu meni Helsingissä ja lauantaina käytiin Hartwall Areenalla Petoshowssa, oli muuten oikein bueno show, Antti <3 : )

Treenejä oon pystynyt jo monipuolistamaan ja pikku hiljaa, pienin askelin, mennään kohti normaalia polvenkin suhteen. Se on ollut ihan hyvässä kunnossa ja kuntoutunut ihan kivasti ilman sen isompia takapakkeja! :) Kyl se elämä hymyilee!

Palataan, jospa ens kerralla ois jotain enemmä kirjottettavaa ja ehkäpä jotain kuviakin lisäilis.. :)

- Nipsu

kaikki ei mee niinkuin suunnittelee

Juu hei. 

Tuli pari muuttujaa vissiin matkaan.. Se on niinkun kattilat jakoon R kanssa. Ei koira-vauvaa. Uusi ja hyvin erilainen elämä. Oma koti ja yksin asuminen. Helvetin outoa. Tää elämä osaa yllättää aika paljon aika ajoin.. Eipä siitä sen enempää täällä.

Tässä samalla on ollut kiva pikku polvioperaatio. Nyt on viikko operaatiosta ja vituttaa suunnattomasti. Luulin, että tässä menis yhtä kauan parantua kuin edellisistäkin, mutta turhaan luulin niin. Kierukkaa ommeltiinkin ja pari kystaa poistettiin, kepit 4 viikkoa ja saikkua 6 viikkoa. Tuli pitempi loma kuin osasin odottaa. Kovin on turhauttavaa tämä. Luonnollisesti kuntouttaminenkin tapahtuu hitaammassa tahdissa ja sekös saa mut sekoamaan.  Mun hermot on niin kireellä siitä, etten pysty treenaamaan niin paljon ja kovaa kun haluaisin ja menee niin monta viikkoa, että ollaan haluamassani kunnossa. Alavartaloa kun nyt ei voi treenata, niin ylävartalotreenaamista vaikeuttaa tietenkin tää polven tilanne, mutta myös se kun olkapää kävi sijoiltaan noin 1,5 kk sitten.  Ei niinku mikään mene niin kuin Strömsössä.  Vituttaa myös se, että pääsin hyvään vauhtiin salitreenaamisessa, mut nyt tulokset katoo ja täytyy aloittaa alusta. Ja muutenkin se, että kroppa löystyy, pienetkin lihakset katoo ja makkaraa tulee ku syön vaan ku mikäki sika (no se on normaalia, mut kun nyt en liiku..).. Vittu.

Mutta yleensä sanotaan, että ku yks ovi sulkeutuu niin toinen avautuu. Ja niin juuri on käynyt.. Siitä ehkä joskus lisää.

AAAAAA. Lyhyesti sanottuna ; Oon hermoraunio.

-          Nipsu

Uusi vuosi ja samat teemat jatkuu!

Moi!

Johan tässä vuosi kerennyt vaihtua ja tammikuukin mennä ja mikään ei ole muuttunut. Minä en muista tänne kirjotella ja elämä rullaa hyvin samoilla raiteilla.

Työsopimukseni päättyy tänään, mutta uusi sopimus astuu voimaan 2.2. ja se kestää kesäkuulle asti. Tää on positiivista! Ei ois ihan heti viime vuoden huhtikuussa uskonut, että vielä tässä vaiheessa oon töissä ja vielä samassa paikassa. Hyvä tuuri käyny kerrankin :) Vaikka töissä on välillä henkisesti ja fyysisesti tosi rankkaa, niin kyllä se antaa hyvääkin. Luonnollisesti siitä saa rahaa, mutta saan siitä hyvää kokemusta ja työporukka siellä on huikee!

Nyt kun on positiivisella aloitettu, voidaan siirtyä negatiiviseen, Polvi alkoi kenkuttelemaan hyvän jakson jälkeen loppu vuodesta ja tunsin, että kaikki siellä ei oo hyvin, Sen verran hyvin tunnen jo polveni, niin arvioni osui oikeaan ja tässä sitä taas ollaan leikkausjonossa. On alkanut pikku hiljaa riittämään tää jatkuva rikki oleminen ja olen aika varmasti tässä päättänyt, että ainakin ensi kausi menee treenatessa ja yritetään saada paikat kasaan. Tää on ihan kauheeta sanoa ääneen, päässäni olen sitä pyöritellyt jo pitkän tovin, mutta.. ei tunnu yhtään hyvältä, kun se on nyt ajankohtaista ja tässä sitä tauolla ollaan. Nyt kun alan ajattelemaan niin tuntuu ihan helvetin pahalta. Oon kokenut kuitenkin niin paljon ylä- ja alamäkiä salibandyn kanssa. Melkein 10 vuotta täs kerennyt vierähtämään. Ai kauhee. Muutenkin koko elämäni kuulunut johonkin joukkueeseen,, en tiiä. Romahan varmaan,

Jotta en varmasti pystyisi kunnolla treenaamaan, niin mulla kävi olkapää sijoiltaan pari päivää sitten. Voin kertoa, että moneen vuoteen ei ole olkapää ollut näin kipeä. Vähän nyt toivon, että lekuri ois vuosia sitten leikannut ja kiristänyt sen.. mut ei, Tässä sitä taas. Että varmaan senkin kanssa pitää aloittaa joku lekuri-ralli!! JEEEE! Ei varmaan huomaa, että vitutuskäyräni on saattanut viime aikoina käydä korkeuksissa.

Kuuluu elämääni silti hyvääkin! R:n kanssa laitettiin viestiä yhteen kenneliin ja meille on mahdollisesti kesällä tulossa kultsi-vauva <3 <3 mä en kestä!!! ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ! Parasta! Ei malttas oottaa millään :) Saa nähä mitä noi meidän kissapojat tuumaa.. luulen, että nekin rakastuu, koska ne tykkää R:n porukoiden koirasta Ransusta. :) huippua kyllä.

Mä luulen, että en sen enempää nyt kirjoittele taas! Palataan asiaan taas joskus, jos jaksas laitella koneelle kuvia, niin vois joskus lisäillä.. :P mut tahdon olla laiska. Hups. Mut mä yritän, niin saa jotain kuviakin tänne lätkästyä!

Heippa!

- Nipsu

Talven pöhinät

Moi!

Ei oo tullu taas paljon kirjoteltua, mutta ei mitään älyttömästi ole tapahtunutkaan. Tasasta paahtamista tää meno vaan on.. töitä piisaa, tammikuun loppuun asti on soppari ja jatkoa pitää katella sitten sen jälkeen. Ihan mukavaa on ollut, välillä on aika lopussa ollut kun työt ja treenit/pelit vieny lähes kaiken ajan. Mut kaikesta on selvitty Rouskun tuella ja avulla : ) vaikka kovilla R:kin ollut ku oon aika kova kiukuttelemaan kaikesta.. mut ehkä tää kaikki vielä tästä helpottaa!

Suurin tapahtuma ehkä tällä kuluneella ajalla on ollut, että hankittiin auto tällä viikolla. Pitkään sitä pohdittiin, mutta nyt se päätettiin sitten hankkia. Ei tuu olee halpaa huvia se! Toytoa Avensis aka The Red Devil on meidän eka kaara. Sillain se helpottaa, että saa elukat kivemmin kuljetettuu, kun lähtee kyläilemään ja ei tarvii miettii kuka heittää bussille tms. : ) Toinen suuri tapahtuma oli Antti Tuiskun keikka Paviljongissa. Se oli niiiiin hyvä! Aivan paras! <3 Ana veti noin parin tunnin keikan, välissä oli pieni tauko. Ekalla puoliajalla oli uusia biisejä ja toisella vanhempia, oli niin huikee kyllä kuulla ekan levyn biisejäkin! Ana on vaan <3

Kävin tovi sitten tapaamassa ptia, joka oli väsännyt mulle uuden ohjelman salille. Sitä oon nyt muutamia kertoja kerennyt tekemään ja on ollut kyl oikein hyvä. Myös kun uusia liikkeitä, niin saanu lisämotivaatiotakin treenaamiseen. Lajitreeneissäkin olen totta kai aina käynyt kun en ole töissä ollut, mutta väkisin on työt välillä estänyt menemästä ja sillon on tullut omatoimisesti treenattua! Kyllähän se aina harmittaa kun ei pääse treeneihin.. Pelejä ei ole nyt joulukuussa ollut kun on naisten MM-tauko ollut. Juuri eilen (lauantaina) pelattiin odotettu finaali Suomi-Ruotsi, jonka Ruotsi sitten rankkareilla vei 5-4…. Puheenaihetta herätti suomalaisen hylätty rankkari. Itse olisin tietenkin sen hyväksynyt, mutta tuomarit ei. Peli on nyt pelattu ja nyt (taas) kävi näin.. Sarjakausi jatkuu taas ensi viikolla, meillä on tiistaina peli Kotkassa. Alkaa kevätkausi eli kausi on juuri puolessavälissä. Ei muuta  kun kevättä kohti!

Mulla on nyt yövuoro juuri menossa ja tuun huomenna kans yöhön, sit ois pari vapaata ja sit ilta+aamu ja sen jälkeen alkaa 5 päivän vapaat eli mun joululoma! Ei malta oottaa, et saa levätä niin monta päivää putkeen :D ja pääsee syömää jouluruokia. Jee!  Aateltiin oleilla R:n vanhemmilla ja sit mun vanhemmilla, sellanen peruskuvio. Kotona ollaan tai lähinnä R on sisustellut vähän joulua. : ) ite en oo niin hirvee jouluihminen, mutta on se toisaalta ihan kiva vähän tuoda jouluntuntua kotiin. En siis tarkoita, että vihaan joulua, en tietenkään, mutta en jaksa hössöttää mitään koristeluita sun muita. En ota stressiä! Voisin joku päivä tehdä vaikka sellasen kuvapostauksen, kun nyt mulla ei oo kuvia laittaa..jos muistan..

Toissa kerralla kun käytiin porukoilla kylässä, niin oli mummeron 80-v. synttärit. Näki samalla muitakin sukulaisia, joita ei oo tullu nähtyy pitkään aikaan. Syötiin ja vietettiin aikaa yhdessä, ei mitään sen kummallisempia siellä, oli mukavaa! : ) viime kerralla oltiin vain yksi yö, oli semmonen pikakäynti. Mut kerkes sitä vähän mummoa ja porukoita sillä välin näkemään. Jouluna sitten seuraavana kerran, kohtahan se täällä taas on.. huisin nopeeta menee kyllä aika.

Ei mulla muuta kun hyvää joulun odotusta!

-       Nipsu

Hei ho syksy!

Hyvin on ollut hiljaiseloa täällä. Voisi kai sanoa, että taas yövuorossa kirjoittelen vaikka edellisestä yövuorosta on kolmisen kuukautta.. Aina tämä kirjoittaminen unohtuu. Koska aikaa on kulunut niin paljon, en ala kirjoittamaan kaikesta mitä on tapahtunut ja mitä oon tehnyt.. 

Viimeisin postaus on 27.8. pistetty ilmoille, mutta sinä päivänä tapahtui muutakin. Mä nimittäin kysäisin Rouskulta tahtoisko se olla mun kanssa loppuelämän ja sain vastauksen mitä toivoin <3 Ollaan siis kihloissa oltu tässä kohta kaksi kuukautta ja vallan on mukavaa ollut. Jatkosta ei olla älyttömästi sovittu, mutta se ollaan päätetty, että mitään ei tapahdu ennen lakimuutosta.

Löysit kohdan minussa jota ei koskaan ennen löytänyt kukaan muu <3

Polvea olen kuntouttanut tähystysoperaation jälkeen ahkerasti ja sen kanssa ollaan ajoittain jo sujut. Treenaamaan pystyn melkein normaalisti ja normaalit määrät, tarkoitan, että lajin parissa pystyy melkein täysipainoisesti olemaan ja tekemään. Parissa pelissä olen pystynyt olemaan jo pelillä, mutta vielä on duunia, että saadaan jalka kuntoon.. Mutta parempi tämä polvi on nyt kuin rikkinäisenä! Kuntosalia, kuntoutusliikkeitä, lajin oheisia, lajitreenejä ja pelejä on kuulunut kuntouttamisvaiheeseen. Fysioterapeutti on ollut sama kuin edellisenkin kerran, joten juttu on toiminut hyvin hänen kanssaan. Eihän tässä! Treenaamisen suhteen ei siis oikein mitään uutta, samaa rataa mennään kun on menty iät ja ajat. Huom. En siis tarkoita, että samoja treenejä teen viikosta toiseen :D

Pelit on mennyt hieman alakanttiin tässä alkusyksystä, mutta on siellä valonpilkahduksiakin välillä ollut. Ei tätä kautta vielä kokonaan olla menetetty :D ja henkilökohtaisesti voin sanoa, että yksi tavoite on saavutettu eli pistetili ei kauden jälkeen näytä kiikareita. Vahingossa sen pallon sai lirvautettua TPS:n verkkoon, mutta se ei paljon lämmitä kun lopputulos ei ollut miellyttävä.. Seuraavana päiväna cupin pelissä Jokereita vastaan tapahtui vahinko uudestaan ja lirvautin pallon verkon perukoille. Kumma suonenveto sinä viikonloppuna! Jokerit peli päättyi nihkeiden otteiden jälkeen onneksi meidän voittoon.. Seuraavalla kierroksella cupissa vastaan asettuu tuttuakin tutumpi Classic.

Syyskuun lopussa käytiin Rouskun kanssa viettämässä yhteistä aikaa Tampereella. Kierreltiin keskustassa, käytiin syömässä ja vietettiin vaan aikaa toistemme kanssa. Se reissu oli todella kiva ja rentouttava : ) Töiden ja mun pelaamisen takia on ollut vaikea löytää yhteistä aikaa.. Joten oli mukava tehdä yhdessä jotain ja oli myös kiva käydä vähän Jyväskylän ulkopuolellakin tuulettumassa. Ehkä paras juttu Treella oli käynti kissakahvila Purnauskiksessa! <3 aivan ihania kissoja siellä! 

Yhteisen ajan puutteen takia on tullut pohdittua monelta kantilta tätä pelaamista. Tietenkin myös jatkuvat loukkaantumiset on saanut miettimään pelaamisen mielekkyyttä sekä se, että onnistumiset henk.koht. on ollut vähissä.. Onnistumiset on just se mikä ruokkii mua. Toisaalta jos onnistumisia ei tuu, se saa yrittää kovempaa, että tulis niitä. On tää mun ajatuksenjuoksu sit sellasta hulabaloota. :D Pelaamisen puolella taas on se, että just onnistumiset tuntuu hyvältä ja juuri niitä fiiliksiä ei muuten voi saada. Joo, salilla (jonne energiani suuntaan pelaamisen jälkeen) saa onnistumisen fiiliksiä, mut ne on sit erilaisia. Sit tietenkin se porukka, oon koko ikäni kuulunut joukkueeseen ja mitäs sitten kun en yhtäkkiä kuuluisikaan. Olishan se opetteleminen.  Oon yrittänyt nyt suurimmat pohdinnat jättää kevääseen, mennään nyt kausi kerrallaan, mut jotenkin nää ajatukset on pyörinyt päässä.

Pelaamisen ja töiden yhteensovittaminen jatkuu ainakin tammikuun loppuun, sillä sain jatkoa sinne asti. Oon siitä kyllä iloinen! Työporukka on mukava, saa rahaa, kokemusta ja päälle negatiivinen kirsikka eli saa erinäisiä terveysongelmia huonon sisäilman takia. Aina pitää löytää negatiivista! ;D Lisäksi edelleen se pelaamisen liittäminen tähän on haastavaa ja se, että ei kerkee R:n kanssa olee eikä kerkee näkee perhettä oikein koskaan. Kaikesta negasta huolimatta on paljon posia eli tää on oikein hyvä juttu, että sain töitä! :)

Tulevina päivinä ja viikkoina on mukavaa tiedossa. On Rouskun valmistujaiskahvit, kaverin valmistujaispippalot, Juha Tapiota, Antti Tuiskua, mummun 80-v. synttärit... Oon niin iloinen, että nään muitakin kun peli- ja työkavereita! :)  Tykkään! 

Loppuun kuvia meikäläisen syksystä! 

Teetä ja glögiä koneeseen, jotta sais flunssat kuntoon..

Rallipelit käynnissä ;D 

Työ-Nipa

T. Nipsu

On iloittu, surettu ja rakastettu koko kesä!

heippa!

Pitkä aika taas kulunut kun viimeksi olen kirjoitellut. Oon ollut niin, niiiin, saamaton koko kesän. Tosin mitäpä sitä kirjottelemaan kun niin harvoin mitään ihmeellistä kirjoiteltavaa on ja ei sitä samoja litanioita viitsi luetella.

Heinäkuun olin töissä, aamua ja iltaa painettiin, yövuoroja ei tarvinnut sen yhden jälkeen tehdä. Siellä ei mitään erikoisia ollut ja meno oli mukavaa, vaikkakin rankkaa välillä. : )  Silloin kun en ollut töissä niin treenasin yksin tai Rouskun kanssa pääasiassa. Ei sitä paljon muuhun jäänyt aikaa! Kuntosalia, kuntopyöräilyä ja jonkin verran juoksu, polven ehdoilla mentiin.. Treenaaminen se vaan on niin mukavaa, siitä mä nautin niin, paitsi kipeä polvi laski aika paljon fiilistä. Yhdestä treenistä meni muutto uuteen kotiin, kyllä sitä tavaraa olikin!! HUH! Loppu hyvin, kaikki hyvin. Uusi koti on kiva ja täs on kiva asua. : ) Alla pari kuvaa ku Nappi ja Nuka tunki vanhaan vaatekaappin, pojat vähän halus auttaa :) <3

Heinäkuussa meillä oli kylässä viikon verran Ransu ja Nipsu-kissa, se oli ihana viikko! Mä niin tykkään niistä karvaturreista <3. Ranen kanssa sai ulkoilla ja leikkiä sekä Nipsu käyttäytyi hienosti, vaikka pelättiin kaikkea muuta.. On ne vaan niin parasta!

Heinäkuun lopussa kerkesin lomailla viikon verran, kun työt loppu. Sain nukkua kunnolla, urheilla sillon kun halusin ja olla Rouskun kanssa (kun se ei ollut töissä). Teki hyvää! : )  Viikon lomailun jälkeen menin pariksi viikoksi toiseen paikkaan kehitysvammaisten ohjaajaksi. Sekin paikka oli mukava, hyvin erilainen kun tää jossa suurimaan osan kesästä vietin. Jälkimmäinen paikka on henkisesti rasittavampi, kun ensimmäinen on enemmän fyysisesti. Mutta näin kesän aikaan on päässyt tutustumaan kehitysvammatyöhön ja oon huomannut, että ihan mukavaa sekin voi olla.

Lomailun lisäksi loppukuusta meille tuli kylään meidän saksalainen kaveri. Hän oli meillä elokuun puolelle, viihtyi meillä pari viikkoa. Hänen kanssaan luonnollisesti ei suomella pärjännyt, joten piti yrittää englantia vääntää. Jotenkin ymmärretyksi tulin, huraa! :D Rouskun kanssa oltiin se kaksi viikkoa eri vuoroissa, paria päivää lukuun ottamatta. Vuorotellen pidettiin siis seuraa A:lle : ) Kierrätettiin häntä ympäri kaupunkia ja käytettiin eri paikoissa, esim. Satama, Toivolan vanha piha, Naissaari, Harju ja keskusta tuli nähtyä. A tuli meille just kun oli Neste Oil ralli, joten päästiin ikkunasta seuraamaan kun ralliautot paineli Harjun reittiä. Se oli kyllä hauskaa katottavaa, en oo koskaan ennen nähnytkään ralliautoja : ) 

Käytiin kolmestaan Tampereella, oli hauska itellekin koska en oo siellä pyörinyt aiemmin. Käytiin Vapriikissa, Pyynikin näkötornilla ja kierrettiin kauppoja Koskikeskuksessa ja liikuttiin tieten jalan siellä (voin kertoa että kuuppa meni vähän jumiin kun a) polvi oli kipeä b) vihaan kävelemistä). : D Mutta kyllä siinä kävellessä sitten kerkesi näkemään kaupunkia paremmin ja nauttimaan kelistä.

MM-pokaali bongattu!

Jokerit!

Pyynikin hoodeilta kivoja maisemia! :)

Elokuun alussa tuli käytyä parturissa ekaa kertaa moneen kuukauteen. Siistittiin ja värjättiin, mielestäni siitä kiva tuli! A lähti Helsinkiin 12.8. ja oli siellä pari päivää ennen kuin lenti takaisin Saksaan. 14.8. mulla oli toistaiseksi viimeinen työpäivä, saa nähdä milloin jatkuu taas. Viimeisen työpäivän jälkeen oli päivä jota oltiin odotettu kauan! : ) Meidän hyvät ja rakkaat ystävät K ja O meni naimisiin <3 se päivä oli niin ihana ja kiva!

Vihdoin kun lauantai 15.8. saapui, niin päivä oli pelkkää jännitystä aamusta alkaen mun kohdalla. Tais Rouskuakin hieman jännitellä.. aamusta käytiin vetää porrastreeni tossa Harjulla, siinä sai kivasti hien pintaan ja polven verryteltyä iltaa varten ;) Syötiin ja laittauduttiin ja kello 15 aikaan lähdettiin Laukaan kirkkoa kohti. Hieman oli odottava tunnelma. Neljältä oli sitten H-hetki! Parastahan oli kun molemmat, K ja O oli niin onnellisen näköisiä. Tykkään häistä kyllä niin : ) Meidän yksi kaveri lauloi kirkossa (Egotrip-Mian laulu, en ollut ennen kuullut mut aivan ihana kappale!) ja eihän siinä mitään valittamista ollut. : ) Tahtomisten jälkeen siirryttiin juhlapaikalle Hirvaskankaan hoodeille yhdelle kivalle kylätalolle, oikein hyvä ympäristö juhlille. Ohjelmassa siellä oli yhdessäoloa, ruokaa, juomaa, tanssimista (ja minäkin kuule jopa yhdyin reiveihin mukaan!) ja vähän lisää ruokaa ja juomaa sekä valokuvia vähän kaikista. Aamu kuudelta Rouskun kanssa sitten lopulta oltiin kotona.. Kokonaisuudessaan päivä ja juhlat oli täys kymppi ja ylikin! :) <3

Kertonee meistä olennaisen.. ;D

Kirkosta hääpaikalle, pahin jännitys mennyt!

Häiden jälkeen lähdin käymään pariksi päiväksi porukoille, kun en oo kerennyt siellä kesällä käymään juuri ollenkaan, koska töissä on pitänyt (saanut) olla. Kävin taas moikkaamassa mummua tietenkin, siellä kahvittelin ja jutustelin kaikenlaista. : ) Siellä ei kerennyt tosiaan olee kun pari päivää, koska piti tuoda auto katsastukseen. Ja täytyy todeta, että Masa läpäsi sen kerta heitolla ja hävisin samalla 2 e R:lle! :D ei pitäs mun vetää mistään vetoa.. mut hyvä että pääsi läpi, niin ei tarvii alkaa korjailemaan mistään.

Nyt kun ei ole töitä taas, niin kerkeää kavereita näkemään. Käytiin porukalla yksi ilta, olikohan keskiviikko, terdellä juomassa parit sidukat, hengailemassa ja nauttimassa kauniista keleistä! Mä niin rakastan kun on parisen viikkoa ollu KESÄkelit <3 täydellistä. Sais aina olla. Viikonloppuna kävin siskon ja siskonmiehen kanssa terdellä vähän aikaan ja sit hengasinkin niiden luona melkein koko viikonlopun, koska Rousku oli töissä ja en keksinyt muutakaan tekemistä. Heh. No joskus niin. Just tässä kirjotellessa tuli mieleen, että vois tämän luppoajan käyttää treenaamiseen eikä vaan tyyliin maata. Oonpa tyhmä!

Polvesta kun oli aiemmin puhetta.. sillainhan siinä sitten kävi, että voisin nirhata sen lääkärin. Viime viikolla kävin lääkärissä (toinen lääkäri jolla kävin keväällä) ja tuloksena on, että menen tähystykseen tän polven kanssa. Samanlainen kauden aloitus kun viime kaudelle.. en tykkää tällä hetkellä yhtään. Keskiviikkona eli ylihuomenna olen sitten menossa operaatioon ja voi vaan toivoa et toipuisin nopeasti kuntoon! Tympii!!! Pitänee könkkiä keppien kanssa salille ja viettää siellä päivä haban kasvatuksessa, kun Rousku on töissä.. :DD ei vaan, ihan todella nyt kun tässä saikulla kohta olen niin pitäs treenata enemmän. En ymmärrä miten tämmönen nysverö oon ja laiskuri. Pitäs ottaa itteensä niskasta kiinni! Joo, olen tehnyt kaikki tarvittavat treenit ja vähän enemmän, mut enempäänkin olisi aikaa!! Että kyrsii olla minä.

Polvi operoitu, kyllä näillä housuilla polvikin paranee! Kiitos Rousku näistä :*

Kiitos ja hei! Ei mulla nyt muuta, parempi lopettaa, ettei mee enempää valittamiseksi..

Loppuun vähän kuvia sieltä täältä :) 

Minä <3 sinä

 Loppukesän terkut; Nipsu