Juu hei.
Tuli pari muuttujaa vissiin matkaan.. Se on niinkun
kattilat jakoon R kanssa. Ei koira-vauvaa. Uusi ja hyvin erilainen elämä. Oma
koti ja yksin asuminen. Helvetin outoa. Tää elämä osaa yllättää aika paljon
aika ajoin.. Eipä siitä sen enempää täällä.
Tässä samalla on ollut kiva pikku polvioperaatio. Nyt on
viikko operaatiosta ja vituttaa suunnattomasti. Luulin, että tässä menis yhtä
kauan parantua kuin edellisistäkin, mutta turhaan luulin niin. Kierukkaa
ommeltiinkin ja pari kystaa poistettiin, kepit 4 viikkoa ja saikkua 6 viikkoa.
Tuli pitempi loma kuin osasin odottaa. Kovin on turhauttavaa tämä.
Luonnollisesti kuntouttaminenkin tapahtuu hitaammassa tahdissa ja sekös saa mut
sekoamaan. Mun hermot on niin kireellä
siitä, etten pysty treenaamaan niin paljon ja kovaa kun haluaisin ja menee niin
monta viikkoa, että ollaan haluamassani kunnossa. Alavartaloa kun nyt ei voi
treenata, niin ylävartalotreenaamista vaikeuttaa tietenkin tää polven tilanne,
mutta myös se kun olkapää kävi sijoiltaan noin 1,5 kk sitten. Ei niinku mikään mene niin kuin Strömsössä. Vituttaa myös se, että pääsin hyvään vauhtiin
salitreenaamisessa, mut nyt tulokset katoo ja täytyy aloittaa alusta. Ja
muutenkin se, että kroppa löystyy, pienetkin lihakset katoo ja makkaraa tulee ku syön vaan ku mikäki sika
(no se on normaalia, mut kun nyt en liiku..).. Vittu.
Mutta yleensä sanotaan, että ku yks ovi sulkeutuu niin
toinen avautuu. Ja niin juuri on käynyt.. Siitä ehkä joskus lisää.
AAAAAA. Lyhyesti sanottuna ; Oon hermoraunio.
-
Nipsu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti