Nipsun matkassa: Vaikeuksien kautta voittoon? Kyllä ja ei.

Viikko 51: 15.-21.12.

Salibandyn ja treenien suhteen oli tavallista. Maanantai, tiistai ja torstai treenattiin normaalisti ja lisäks käytiin lauantaina treenaamassa (maton laiton lisäksi). Sunnuntaina eli tänään oli PSS vastaan peli ja se päättyi 4-6 tappioon. Ite en ollu pelaamassa kun taidot ei riitä. Tän viikon (ei tosin pelkästään tän viikon ongelma..) oli joka treenien jälkeen paskafiilis, ei oikein suju ja ei tunnu hyvältä, ei kropassa eikä muuallakaan.. En tiedä mistä kiikastaa tai osaltaan tiedän, mutta se on niin monimutkainen asia.. Kevääseen asti painan täysillä, sen tiedän.

Tällä viikolla olin viimeiset päivät työssäoppimassa ja siinä samalla viimeiset päivät koulussa. Maanantai-keskiviikko oli vielä normaaleita päiviä töissä, mutta torstaina (viimeinen päiväni) käytiin asiakkaiden kanssa jouluostoksilla Palokankeskuksella. Se päivä meni hyvin ja yllättävän nopeasti, tuli kierreltyä muutama tunti kauppoja ja itellekin tarttui yksi joululahja mukaan. Päivä alkoi olla lopuillaan ja sitä sitten lähti kotiin. Siinä pyörällä ajellessa mietin, et ei hitsi, mulla ei oo enää yhtään koulua jäljellä. Se oli jännä fiilis. Tavallaan haikea, kun ei tiiä mitä seuraavaksi tekisi, mutta toisaalta helvetin hyvä ku oon odottanut tätä hetkeä kuin kuuta nousevaa. Nyt on ainakin koulusta johtuva stressi pois harteilta, yks taakka vähemmän!

Lauantaina oli valmistujaisten aika, todistus käteen ja ammatti takataskuun. Rousku tuli juhlaan paikalle, oli niin innoissaan kun pääsi meikkaamaan, laittamaan tukkaa ja pukeutuu nätisti. : ) Siinä R onnistui erittäin hyvin : ) Todistus oli mulle hyvä, se oli hyvä, muttei mikään huippu. Hassua, nyt pitäis osata jotain ja tuntuu, etten muista mitään tai osaa sitä vähääkään. Juhlan jälkeen lähdettiin käymään Pannukakkutalossa juhlapannareilla, oli muuten todella hyvää! Suosittelen todellakin käymään siellä!!

Nyt on aika kääntää uusi sivu elämässä ja katsoa mitä se tuo tullessaan!